Sivut

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Ensimmäistä päivää eläkkeellä!

Heräsin tänä aamuna klo 5.52. Tajusin heti, että olin ollut jo melkein kuusi tuntia eläkkeellä. Tuntui kuin olisin katsellut itseäni ulkoapäin tai että mieleni olisi jossain muualla kuin sängyssä makaava ruumiini. Olo ei tuntunut eläkeläiseltä. Mielessä sinkoili kaikenlaisia ajatuksia ja uusia suunnitelmia.

Systeri soitti jo eilen ja tiedusteli millaiselta eläkkeellä olo tuntuu. Hänellä se on edessä vasta kolmen vuoden kuluttua. Hän on sen ikäinen, että hänelle tuli eläkeuudistuksessa kolme kuukautta lisää työuraa. Muistutin häntä, että en suinkaan vielä ollut eläkkeellä. Hänen mielestään väistelyni ja eläkeläis-sanan välttelyni alkoi jo saada koomisia piirteitä! Mutta minkäs mahdat, kun ei tunnu todelliselta! Aivan kuin tämä kaikki tapahtuisi jollekin toiselle.

Mieleeni muistuu aika, jolloin oli 45+. Tein töitä todella paljon, en laskenut tunteja enkä säästänyt voimiani. Halusin menestyä. Tarkoitukseni oli tehdä lyhyt mutta sitäkin intensiivisempi työura. Tavoitteena oli siirtyä pois työelämästä jo 55-vuotiaana. Kerroin suunnitelmastani kaikille ystävillenikin.

Kun viimein täytin 55, ei tullut mieleenikään lähteä eläkkeelle. Hain sen sijaan töihin Moskovaan ja sain paikan. Siitä seurasikin sitten kolmen vuoden tauoton raadanta mielenkiintoisissa tehtävissä edistämässä Suomen tunnettuutta ja kulttuuria. Hetkeäkään en niistä vaihtaisi pois! Suurlähettiläs Matti Anttonen oli hyvä pomo ja kiinnostunut tuloksista. Hän oli aina valmis pitämään avajaispuheen järjestämissäni tilaisuuksissa ja kestitsemään vieraita suurlähetystön vastaanotolla. Kiitos Matti!

Joulupukin vierailu Suomen itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2011 sai paikallisen diplomaattikunnan aivan sekaisin. Vieraat kuvasivat itsensä joulupukin kanssa ja lähettivät kuvat kännykkänsä kautta maailmalle. Puolessa tunnissa koko maailma tiesi, että joulupukki on parhaillaan Suomen Moskovan suurlähetystössä vierailulla.

Voisin kertoa monta muutakin mukavaa muistoa työurani varrelta mutta säästän ne tulevaisuuteen ja kerron sen sijaan opiskelustani.

Olen henkisesti valmistautunut uuteen elämänvaiheeseen lukemalla kymmeniä aiheeseen liittyviä kirjoja. Minulle on mm. selvinnyt, että ainakin USA:ssa ja Australiassa ei ole enää virallista eläkeikää. Ihmiset saavat olla töissä niin kauan kuin haluavat. Eläkeiän asettamista pidetään siellä ikärasismina, mikä kohdistuu ikääntyviin työntekijöihin. Mielestäni tämä järjestely on huomattavasti parempi kuin kaikenmaailman kiky-sopimukset ja keskustelut työajan pidentämisestä, eläkepommista sekä eläkeiän ala- ja ylärajoista. Eikö?

Päivitin illalla LinkedIn-profiilini. Päätin vakituisen työni merkintään 30.9.2017 ja lisäsin uudet hakusanat: Mentor, Coach, Teacher, Non-fiction writer. Freelance. Retired but ready to face a new career and open for short-term assignments. Tästä on hyvä jatkaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti