Suomalainen Pietari

Viime vuonna itsenäinen Suomi vietti 100-vuotissynttäreitään. Nyt tammikuussa tulee kuluneeksi sata vuotta kansalaissodan alkamisesta. Tällä sodalla on myös muita nimiä: sisällissota, veljessota...Historiamme on edelleen elävää nykypäivää....myös Pietarissa.

Suomalainen Pietari

Kirja on paljon mielenkiintoisempi kuin sen tylsä kansikuva

Luin tänä aamuna Jarmo Nirosen kirjan Suomalainen Pietari kuvina. Kirjan on julkaissut SKS jo vuonna 2003. Jostain syystä kirja oli minulla lukematta, vaikka olen lukenut monia muita Pietarin suomalaista ja ruotsalaista historiaa käsitteleviä kirjoja.

Kirja on mielenkiintoinen. Parasta siinä ovat monet aikakausia elävöittävät kuvat. Kirjan alussa on lyhyt historia suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Tekstistä käy ilmi muun muassa, että ennen Pietarin kaupungin perustamista samaisen alueen keskus oli Nyenin kaupunki. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf antoi vuonna 1632 määräyksen Nevanlinnan kaupungin perustamisesta.

Alueen alkuperäinen väestö oli suomalaista, mutta myös slaaveja tuli Nevan alueelle jo ennen vuotta 1000. Sotien autioittamalle Inkerinmaalle muutti 1600-luvulla kymmeniätuhansia suomalaisia ja karjalaisia.

Tsaari Pietari perusti Sankt Peterburgin kaupungin vuonna 1703 Jänissaarelle (Zajatshii ostrov). Rakentajat olivat suomalaisia ja ruotsalaisia sotavankeja sekä venäläisiä maaorjia. Monet heistä menehtyivät ankarissa oloissa.

Pietari kasvoi ja kukoisti ennen vallankumousta. Pietari oli 1880-luvulla toiseksi suurin suomalaiskaupunki. Siellä asui yli 24 000 suomalaista.

Suurelle (Bolshaja Konjushennaja) ja Pienelle Tallikadulle (Malaja Konjushennaja) keskittyi paljon suomalaista ja ruotsalaista toimintaa, samoin Suomen rautatieaseman lähelle ja Kazanin kirkon taakse.

Läntinen vaikutus tuli Suomeen usein Pietarin kautta siellä toimivien suomalaisten mukana.

Vallankumous

Lokakuun vallankumouksen jälkeen monet Pietarissa asuneet suomalaiset palasivat kotimaahansa. Suomeen tuli myös paljon venäläisiä emigrantteja.

Tammikuusa 1918 alkoi Suomessa sisällissota. Osa sodan hävinneistä punaisista  pakeni Pietariin, jonka nimi oli silloin Petrograd.

Pietarin uudet punaiset suomalaiset kokoontuivat rautatieläisten ja Kuusisen klubeilla. Erimielisyydet johtivat ns. Kuusisen klubin murhiin. Joukko puoluejohtoon pettyneitä punakaartilaisia hyökkäsi 31. elokuuta 1920 kerhohuoneeseen. Paikalla olleet murhattiin. Heidän hautansa on Pietarin keskustassa Mars-kentällä. Laatassa on kahdeksan surmatun nimet ja valheellinen teksti, jonka mukaan valkosuomalaiset murhasivat heidät. Todellisuudessa kyse oli toverien sisäisistä riidoista.

Opaskirja apuun

Pietari on vaikuttanut suomalaisten elämään monin tavoin eri vuosikymmenillä. Myös suomalaisilla on ollut kaupungissa tärkeä rooli sen perustamisesta lähtien.

Pietaria kannattaa kiertää hyvän opaskirjan kanssa. Kaupungista löytyy monia todisteita suomalaisten vaikutuksesta kaupungin kehittymiseen.

Tänä päivänä kaupungissa toimii jälleen suomalainen koulu ja Pyhän Marian suomalainen kirkko sekä yli satavuotias ruotsalainen yhdistys. Näkyvillä on monia muitakin mielenkiintoisia muistomerkkejä suomalaisesta ja skandinaavisesta menneisyydestä.