Kirjoitammeko Suomenkielellä vai suomen kielellä?

Purskahdin nauruun aamiaispöydässä tutkiessani Helsingin Sanomissa julkaistua Karlssonin pilapiirrosta. Piirros otti kantaa uutiseen, jonka mukaan äidinkielen lukutaidon kokeessa ei enää arvioitaisi yo-kokelaiden kykyä kirjoittaa virheetöntä suomea.

Kun aloin tarkemmin ajatella muutoksen seurauksia, tulin surulliseksi. Monet rekrytoijat valittavat jo nyt, että työhakemukset vilisevät kirjoitusvirheitä. En pidä itseäni kielipoliisina enkä kannata "punakynän" tolkutonta käyttöä, mutta jotain rajaa uudistuksillakin. Eikö?

Montako kirjoitusvirhettä löydät kyseisestä ilmoituksesta?

Tunnetko nosebon?

Osallistuin eilen Huoli herkistää, pelko myy -tiedeviestinnän kongressiin. Sen järjestivät Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Suomen tiedetoimittajain liitto Helsingin yliopiston uudessa Tiedekulmassa.

Kongressissa pohdittiin sitä, kuka ja miten viestinsä saa läpi mediassa. Alustuksissa puhuttiin muun muassa siitä, onko kokemus-
asiantuntijoilla sijaa viestinnässä. Esiin nostettiin myös kysymys, miksi viranomaiset näyttävät nukkuvan, vaikka sosiaalisessa mediassa jyllää kansanterveydellisestikin vaarallisia valheita kuten esimerkiksi hopeavesi.

Plasebo vai nosebo?

Kati Juva esitteli omassa alustuksessaan toiminnallisia oireita sekä plasebon (lumelääke) ja nosebon (pahennevaikutus) roolia lääketieteellisissä kokeissa ja hoidoissa. Tutkimuksissa on havaittu, että lumehoito synnyttää aivoissa todellisia muutoksia. Nosebo-ilmiössä puolestaan kielteiset odotukset tuottavat haitallisia vaikutuksia. Potilas, joka on saanut lumelääkettä, voi uskoa kärsivänsä tämän lääkkeen sivuvaikutuksista. Juvan mukaan nämä vaikutukset johtuvat peloista, eivät itse lääkkeestä.

Tietokirja.fi -tapahtuma

Viime elokuussa meitä tietoa etsiviä hemmoteltiin myös toisella mielenkiintoisella tilaisuudella. Silloin järjestettiin kaksipäiväinen tietokirjafestivaali Tieteiden talolla Helsingissä. Sen järjestivät Suomen tietokirjailijat ry yhteistyössä kahdeksan muun organisaation kanssa.

Sekä tiedeviestinnän kongressi että tietokirjafestivaali ovat ehdottomasti käymisen arvoisia tapahtumia. Lämmin kiitos kaikille järjestäjille ja esiintyjille! Aivan mahtavaa! Tiedekulma sopii hyvin tällaisten tilaisuuksien pitopaikaksi.

Kysymys

Uskotko sinä plasebon tai nosebon voivan vaikuttaa potilaaseen?

Lisäoppia senioreille

Elinikäinen oppiminen on nykyään sekä pakko että suuri ilon aihe. Ilman omien tietojen päivittämistä ei yksinkertaisesti pärjää, sillä koko ajan tulee kaikenlaista uutta, uusia laitteita ja ohjelmia, tietoturvavaatimuksia ja itsepalvelua verkon kautta. Pitää hallita kaiken maailman älypuhelimet ja pilvipalvelut ja osata erottaa Pietarin trollien feikkiuutiset oikeista uutisista.

Onneksi on apua saatavilla

Yksi parhaimmista palveluista on työväen- ja kansalaisopistojen ja muiden vastaavien opistojen opetustarjonta. Kurssien kirjo on valtava pääkaupunkiseudulla. Jokainen löytää tarjonnasta jotain itseä kiinnostavaa. Kurssien hinnatkin ovat kohtuullisia. Yksityisellä puolella vastaaviin kurssihintoihin saa lisätä ainakin yhden nollan.

Senioreille omia kursseja 

Meille senioreille on tarjolla omia kursseja erittäin edulliseen hintaan. Lisäksi työväenopiston Opistotalolla on hyvä kirjasto sekä tarjolla apua ja ohjausta erilaisissa tietoteknisissä ongelmissa.

Uusi ohjelma pian julki

Ilmonetissä on jo katsottavissa Helsingin kaupungin työväenopiston kevään 2018 opetusohjelma. Paperinen kurssiohjelma julkaistaan joulukuun alussa. Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa joulukuun alkupuolella.

Oppia ikä kaikki! Opiskelu pitää mielen virkeänä ja aivot kunnossa!

Hellinna vai Talsinki?

Helsingin Sanomissa oli viime lauantaina (18.11.2017) juttu Tallinna-tunnelista ja siihen liittyvistä henkilöliikenteen juna-asemista Helsingissä. Ajatus Helsingin ja Tallinnan yhdistävästä rautatietunnelista esitettiin ensimmäisen kerran jo 1990-luvun alussa, mutta vasta ensi helmikuussa valmistuu Euroopan unionin rahoittama virallinen esiselvitys tunnelista. Tässä FinEst Link -selvityksessä ovat mukana Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Uudenmaan liitto ja Harjun maakunta sekä Suomen ja Viron valtiot. Lisätietoja saa osoitteesta www.finestlink.fi.

Rail Baltica - Helsingistä Berliiniin

Tallinna-tunneli liittyy läheisesti Rail Balticaan. Rail Baltica on rakenteilla oleva junareitti Tallinnasta Latvian ja Liettuan halki Puolaan. Varsovasta matkaa voi jatkaa sujuvasti Berliiniin. 

Helsingin ja Tallinnan välillä matkustaa noin 9 miljoonaa ihmistä vuodessa. Rahtiakin kulkee lähes 4 miljoonaa tonnia vuodessa. Mitkään ennusteet eivät povaa liikenteen vähenemistä.

Hellinna vai Talsinki?

Nopea ja ympäristöystävällinen tapa matkustaa lahden ali on erittäin tervetullut uusi vaihtoehto. Se palvelisi sekä pendelöiviä työmatkalaisia ja turisteja että rahtiliikennettä. Todennäköisesti se myös nopeuttaisi Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupunkihanketta. Ihmisillä ja hallinnolla on jo tiiviit  verkostot lahden molemmin puolin. Ennen kuin kaksoiskaupunki vaihtaa nimensä Hellinnaksi tai Talsingiksi  tarvitaan kuitenkin vielä paljon infrastruktuurin kehittämistä ja kulttuurista integraatiota. Osaaminen ja bisnes keskittyvät sinne, missä on hyvä toimia. 

Öresundin yhteistyöhanke ja osaamiskeskittymä Kööpenhaminan ja Malmön välillä on hyvä esimerkki meille kaikille. Ruotsi ja Tanska ovat jo tehneet sen, mitä me virolaisten kanssa vasta suunnittelemme.

Monet suomalaiset eläkeläiset ovat muuttaneet Viroon maan edullisemman hintatason takia. Myös monet suomalaiset yritykset ovat siirtyneet Viroon tai ne on suoraan perustettu Viroon maan tarjoamien etujen takia. Moni suomalainen hakee viinansa ja villalankansakin Virosta. Hellinnassa tai Talsingissa ei tästä virrasta tarvitsisi olla huolissaan, sillä integraatio olisi poistanut erot. Päinvastoin, liike ja sekoittuminen olisivat hyvä asia.

Monelle suomalaiselle Kanarian saaret ja Thaimaa ovat tutumpia kuin lähinaapurit. Itse toivoisin, että Itämeren rantavaltiot alkaisivat kiinnostaa meitä suomalaisia enemmän kuin kaukaiset aurinkorannat.

Lähellä on paljon nähtävää!

Kuinka hyvin sinä tunnet esimerkiksi Puolan tai Liettuan, Malmön, Pietarin tai Hiidenmaan? 

Martin markkinat Kaapelitehtaalla

Kävin eilen systerin kanssa Martin markkinoilla Kaapelitehtaalla. Onneksi menimme sinne jo aamupäivällä, koska heti puolenpäivän jälkeen siellä alkoi olla kova tungos ja porukkaa tuli lisää tasaisena virtana.

Martin markkinat ovat jo perinne, jota ei kannata jättää väliin. Tarjolla on virolaisia käsitöitä, ruokaa, kirjallisuutta ja musiikkia. Sieltä löytää helposti hienoja joululahjoja kohtuuhintaan, kunhan muistaa ottaa mukaan käteistä rahaa. Korteilla ei yleensä pysty maksamaan.

Markkinat järjestää Tuglas-seura. Helsingissä markkinat kestävät vain kaksi päivää (18. - 19.11.2017) mutta lahden toisella puolella Tallinnassa ne ovat nelipäiväiset (16. - 19.11.2017).


Tallinnan markkinat ovat suuremmat ja ne järjestetäänkin Saku-suurhallissa. Niistä saa lisätietoa googlaamalla sanalla Mardilaat.

Marraskuun sateet ja synkkyys unohtuvat, kun maistelee hyvää savujuustoa ja hirvimakkaraa.

Ensi vuonna uudelleen! Olisikohan silloin Tallinnan markkinoiden vuoro?

Ilmoitelkaa, jos matka Tallinnaan ensi vuonna kiinnostaa. Voisimme järjestää vaikka ryhmämatkan.

Ravintoketjun pohjimmainen

Sain juuri valmiiksi huomisen esitelmäni Käsikirjoituksesta kirjaksi. Minut on kutsuttu Kouvolan kaupunginkirjastoon kertomaan tietokirjailijan työstä. Myös kaksi kustantajaa osallistuu tilaisuuteen.

Kun aloin miettiä esitykseni sisältöä, kirjoittamisesta tuli ensimmäisenä mieleeni, että "tuntipalkoille ei tässä pääse". Tietokirjan teko on hidasta. Ei riitä, että saa aikaan mielenkiintoisen sisällön. Sen lisäksi pitää tehdä huolellista työtä faktojen tarkistuksessa ja lähteiden merkitsemisessä. Lukijat toivovat usein myös sanastoa, jossa selvitetään tärkeimmät termit lyhyesti ja ytimekkäästi.

Kirjoitin Tom Jokisen kanssa kirjan Uraopas - Työelämän lyhyt oppimäärä. Kirja ilmestyi Gaudeamuksen kustantamana tämän vuoden tammikuussa. Kirjan tekoprosessi kesti kaiken kaikkiaan syyskuusta 2015 tammikuuhun 2017, seitsemäntoista kuukautta.

Illat, viikonloput ja kesäloma

Tekoprosessin aikana ehdin lukea kymmeniä aihetta käsitteleviä kirjoja, tutustua lukemattomiin nettisivuihin ja avata tekstitiedostoni 56 kertaa. Kirjoitin lisää tekstiä tai korjailin jo olemassa olevia tekstejä.

Päivätyön ohessa teksti valmistui hitaasti. Käytin siihen useamman viikonlopun ja lähes koko kesälomani. Istuin läppärin äärellä myös monet illat keväällä 2016. Loppuvaiheessa aikaa kului paljon faktojen tarkistukseen, linkkien toimivuuden varmistamiseen ja kaikenlaiseen muuhun sälään. Syksyllä 2016 luimme Tomin kanssa oikovedoksia, joita tuli pari eri versiota. Kirjoitimme takakannen tekstiluonnoksia ja kirjoittaja-esittelyjä, otimme kantaa kansikuvaan. Ja viimein tämän vuoden tammikuussa kirja oli valmis!

Kolme euroa kirjalta

Monet kirjoja lukevat valittavat kirjojen olevan kalliita ostaa. Kirjoittaja saa jokaisesta myydystä kirjasta noin 3 euroa miinus verot. Jos tekijöitä on useampia, tämä summa jaetaan vielä tekijöiden kesken. Kirjan myyntituloista ison osan vievät jakeluporras (esim. kirjatukku ja kirjakaupat) ja kustantajat. Myös verottaja ottaa omansa. Kirjoittaja on ravintoketjun pohjimmainen, vaikka ilman hänen luovaa panostaan ei olisi mitään myytävää.

Onko sinun mielestäsi kirjat kalliita Suomessa?

Sohvaperunan onnellisuuspilleri

Luin eilen aivan mainion kirjan - Anders Hansenin uutuuden Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Tämän kirjan luettuaan ei yksinkertaisesti uskalla enää jäädä sohvalle makaamaan  telkkaria tuijottamaan.

Hansenin mukaan liikunta ei pelkästään kohota kuntoa vaan se myös vahvistaa aivojamme. Liikunta tekee olon iloisemmaksi, stressi ja ahdistuneisuus vähenevät, luovuus ja keskittyminen lisääntyvät. Liikkumattomuus vaikuttaa päinvastoin. Ahdistus ja alakuloisuus lisääntyvät, tarkkaavaisuus vähenee.

Hansen väittää, että monien nyky-yhteiskunnassa yleisten psyykkisten ongelmien taustasyy on liian vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Tutkijat uskoivat ennen, että uusia aivosoluja muodostuu vain lapsilla. Nyt tiedetään, että uusia aivosoluja muodostuu myös aikuisilla - läpi elämän.

BDNF (Brain-Derived Neurotrophic Factor) on aivojen valmistama proteiini, joka osallistuu moniin eri toimintoihin. Niitä ovat mm. aivosolujen muodostuminen sekä muisti ja vointi. Ihminen voi nostaa omaa BDNF-tasoaan liikunnalla!

Liikunta on meidän kaikkien sohvaperunoiden onnellisuuspilleri. Juoksu, kävely, uinti tai pyöräily - kaikki nämä ovat hyväksi!

Lähde: Ander Hansen: Aivovoimaa. Näin voimistat aivojasi liikunnalla. Atena, 2017.

Terveysvinkki

Kun vanhenee riittävästi, kroppa alkaa rapistua sisältä ja ulkoa. Ihminen pienenee ja kuivuu, lihakset menettävät kimmoisuutensa, luusto haurastuu. Me yli 6-kymppiset tiedämme tämän yleensä jo kokemuksesta.

Nyt viimeistään pitäisi kiinnittää huomiota kolesterolitasoon, verenpaineeseen ja painoindeksiin sekä huolehtia riittävästä liikunnasta ja ravitsemuksesta. Tupakasta ja liiallisesta alkoholin käytöstä olisi hyvä päästä eroon. Lääkärit suosittelevat meille kalkkia ja vitamiini D:tä.

Tyrninmarjaöljy auttaa

Itse löysin muutama vuosi sitten ystävän suosituksesta tyrninmarjaöljyn. Sitä voi käyttää sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tyrninmarjaöljy voitelee limakalvoja, saa hiukset kiiltämään ja kynnet vahvoiksi. Kuivasta ihosta kärsivätkin saavat siitä apua.

Virosta ja Venäjältä edullisemmin

Tyrninmarjaöljyä voi ostaa suurista ruokakaupoista, luontaistuotekaupoista ja monista apteekeista Suomessa.

Mikäli liikutte Virossa tai Venäjällä, kannattaa tätä ihmeainetta ostaa sieltä, sillä hinnat ovat edullisemmat kuin Suomessa.

* Venäjällä öljyä saa apteekeista nimellä Maslo Oblepihovoje.

* Virosta öljyä löytyy ainakin apteekeista, luontaistuotekaupoista ja isoista ruokakaupoista. Vironkielinen nimi on Astelpajuõli. 

Tallinnasta öljyä saa edullisesti esimerkiksi osoitteessa Hobujaama 12/Narva maantee 9 E olevasta kaupasta. Kauppa on kahvilan yhteydessä. Paikka on hieman vaikea löytää, koska se sijaitsee sisäpihalla parkkipaikan vieressä. Kannattaa mennä Foorum-keskuksen läpi ja kääntyä sisäpihalla oikealle, jolloin jo näkee parkkipaikan.

Puolen litran pullo öljyä maksaa n. 22 €. Tämän öljyn pohjana on rapsiöljy, johon on lisätty tyrninmarjaa. Suositus on 2 - 3 teelusikallista kolme kertaa päivässä. Minä otan hörpyn aamulla suoraan pullosta ja hyvin toimii!

Pieni 10 ml pullo tyrninmarjasiemenöljyä maksaa n. 9 €, mutta sitä tarvitseekin ottaa vain ½ tl päivässä. Tämä pikkupullo sisältää vain tyrninmarjaöljyä.

Osoitteesta www.tervix.ee löytyy lisätietoa tuotteista. Tervixen nettikaupassa hinnat ovat hieman edullisemmat mutta hintoihin pitää lisätä toimituskulut Suomeen.

PS. Tämä ei ole maksettu mainos.

Kysymys?

Onko teillä omia terveysvinkkejä, jotka haluatte jakaa? Kommenttikenttä sopii siihen hyvin.