Sivut

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Hirvittääkö vanheneminen?

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 854 yli 100-vuotiasta ihmistä. Heistä lähes 85 % oli naisia. Yli 65-vuotiaita ihmisiä on nykyään 1,2 miljoonaa. Se on lähes 22 % koko maan väestöstä. Suomi ikääntyy ja harmaantuu kovaa vauhtia.

Kun syntyvyys laskee samaan aikaan jo seitsemättä vuotta, näyttää yhtälö melko huonolta. Verotulot tuskin riittävät ylläpitämään tarvitsemiamme palveluita. Kuka meitä hoitaa tulevaisuudessa?

Tätä synkkää tulevaisuudenkuvaa ovat poliitikot, virkamiehet, jotkut tutkijat ja media tuoneet esille aktiivisesti. Ennuste tiedetään, mutta ratkaisuista ei olla yhtä mieltä. Veronkorotukset, maahanmuuton lisääminen, työttömien saaminen töihin, hyvinvointivaltion alasajo....?

Valitettavan vähän on puhuttu ikääntyvän väestön potentiaalista. Jotain on yhteiskunnassa  ja työnantajien asenteissa pahasti vialla, jos 4-kymppisiä pidetään jo liian vanhoina rekrytoitaviksi kuten Helsingin Sanomat kirjoitti tänään (20.5.2018). Entä kaikki työhaluiset ja -kykyiset 5-kymppiset, 6-kymppiset ja 7-kymppiset? Osaavaa porukkaa on paljon, mutta työnantajille he eivät tunnu kelpaavan.

Ikääntyviä ei pidetä luovina ja uudistumiskykyisinä, vaikka heillä on paljon hiljaista tietoa ja kokemusta ja he seuraavat aikaansa. Luovuus kumpuaa laajasta osaamisesta ja kyvystä nähdä isoja kokonaisuuksia ja tulevaisuudensuuntia. Myös uuden oppimiskyky säilyy, vaikka ihminen ikääntyy. Psykologiset ja kasvatustieteelliset tutkimukset ovat tämän selvästi osoittaneet, mutta rekrytoijat luulevat tietävänsä asiat paremmin. Hm...?

Sytyttääkö työnantajilla? CCO Creative Commons.
Minua jurppii toden teolla kaksi asiaa: ikääntyvien aliarvioiminen työmarkkinoilla ja nuorille tarjottavat alipalkkaiset pätkätyöt. Kumpikaan näistä ei johda kestävään kehitykseen. Yhteiskunnan kehitys vaarantuu, jos iso osa porukasta pidetään työelämän ulkopuolella sen takia, että he ovat yli nelikymppisiä tai liian nuoria. Asenteiden pitää muuttua!

Kysymys: Oletko sinä kokenut ikäsyrjintää työelämässä?

Liiku, niin aivosi pysyvät kunnossa. Lue, niin luulet vähemmän! CCO Creative Commons. 

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Onko stadi muuttunut?

Olen asunut Helsingissä - stadissa - 38 vuotta tai tarkemmin sanottuna olen omistanut täällä asunnon 38 vuotta. Näihin vuosiin mahtuu muutama tauko, jolloin olen asunut ulkomailla työni takia.

Vuoden1980 Hesa, johon muutin Romanian, Puolan, Moskovan ja Tansanian kokemukset matkalaukussani, oli pieni ja kieltoja täynnä oleva kaupunki. Täältä puuttui Moskovan kansainvälisyys, puolalaisten luovuus, romanialaisten kansalaistottelemattomuus ja Tansanian aurinko. Täältä puuttui kaupungin syke.

Tänään (6.5.2018) aurinkoinen kaupunki näytti parhaat puolensa. Meno Kaivopuiston rannassa oli rentoa, ihmiset jonottivat lukemattomille jäätelö- ja lettukioskeille, skumppaa nautittiin rantaterasseilla, turistit pöyräilivät keltaisilla vuokrapyörillä ja moni ihaili muuttolintuja, jotka ovat taas saapuneet. Joutsenperhe lipui arvokkaasti rantavesistössä. Ohi ajaneesta avoautosta kuului hyvää musiikkia. Kaupunki sykki iloa ja elämää.

Helsingin rannat ovat parhaimmillaan alkukesästä. CCO Creative Commons.
Nykyinen stadi on todella kiva kaupunki. Norminpurkutalkoot alkavat tuottaa tulosta ja monista typeristä määräyksistä on jo päästy. Kaupunkia kehitetään sen asukkaita varten. Joskus toivoisi kehityksen olevan nopeampaa, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa monessa asiassa.

Helsinki houkuttelee nykyään turisteja läpi vuoden, sillä lentokenttä on toimiva ja sieltä on yhteydet moneen suuntaan. Kaupungissa on paljon hyvätasoisia hotelleja, rentoja baareja ja kivoja myymälöitä. Kaupunki on urbaani, mutta ihmisen kokoinen.

Ihmiset ovat muuttuneet

Kaupungin yleisilme on kaunistunut. Kaupunki on saanut uusia rakennuksia ja lisää väriä. Vähintään yhtä suuri muutos on tapahtunut myös kaupungin asukkaissa. Ihmiset puhuvat nykyään toisilleen - naapurit kerrostaloissa, terassilla istuvat, vaateostoksilla käyvät....listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. 

Rakennuksia voi ehostaa, mutta fiilis ei muutu, jos ihmiset eivät muutu. Nykyinen meno stadissa muistuttaa usein ulkomailla oloa - juttukaveri voi löytyä vaikka marketin kalatiskiltä omaa vuoroa odotellessa. Puhekykyisiä ja -haluisia aborginaaleja löytyy myös puistoista, terasseilta, kirjastoista ja kahviloista.

Kaupunki on kaunis myös iltavalaistuksessa. CCO Creative Commons.

Kysymys: Mihin suuntaan sinun kotikaupunkisi kehittyy?