Suomalainen Pietari

Viime vuonna itsenäinen Suomi vietti 100-vuotissynttäreitään. Nyt tammikuussa tulee kuluneeksi sata vuotta kansalaissodan alkamisesta. Tällä sodalla on myös muita nimiä: sisällissota, veljessota...Historiamme on edelleen elävää nykypäivää....myös Pietarissa.

Suomalainen Pietari

Kirja on paljon mielenkiintoisempi kuin sen tylsä kansikuva

Luin tänä aamuna Jarmo Nirosen kirjan Suomalainen Pietari kuvina. Kirjan on julkaissut SKS jo vuonna 2003. Jostain syystä kirja oli minulla lukematta, vaikka olen lukenut monia muita Pietarin suomalaista ja ruotsalaista historiaa käsitteleviä kirjoja.

Kirja on mielenkiintoinen. Parasta siinä ovat monet aikakausia elävöittävät kuvat. Kirjan alussa on lyhyt historia suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Tekstistä käy ilmi muun muassa, että ennen Pietarin kaupungin perustamista samaisen alueen keskus oli Nyenin kaupunki. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf antoi vuonna 1632 määräyksen Nevanlinnan kaupungin perustamisesta.

Alueen alkuperäinen väestö oli suomalaista, mutta myös slaaveja tuli Nevan alueelle jo ennen vuotta 1000. Sotien autioittamalle Inkerinmaalle muutti 1600-luvulla kymmeniätuhansia suomalaisia ja karjalaisia.

Tsaari Pietari perusti Sankt Peterburgin kaupungin vuonna 1703 Jänissaarelle (Zajatshii ostrov). Rakentajat olivat suomalaisia ja ruotsalaisia sotavankeja sekä venäläisiä maaorjia. Monet heistä menehtyivät ankarissa oloissa.

Pietari kasvoi ja kukoisti ennen vallankumousta. Pietari oli 1880-luvulla toiseksi suurin suomalaiskaupunki. Siellä asui yli 24 000 suomalaista.

Suurelle (Bolshaja Konjushennaja) ja Pienelle Tallikadulle (Malaja Konjushennaja) keskittyi paljon suomalaista ja ruotsalaista toimintaa, samoin Suomen rautatieaseman lähelle ja Kazanin kirkon taakse.

Läntinen vaikutus tuli Suomeen usein Pietarin kautta siellä toimivien suomalaisten mukana.

Vallankumous

Lokakuun vallankumouksen jälkeen monet Pietarissa asuneet suomalaiset palasivat kotimaahansa. Suomeen tuli myös paljon venäläisiä emigrantteja.

Tammikuusa 1918 alkoi Suomessa sisällissota. Osa sodan hävinneistä punaisista  pakeni Pietariin, jonka nimi oli silloin Petrograd.

Pietarin uudet punaiset suomalaiset kokoontuivat rautatieläisten ja Kuusisen klubeilla. Erimielisyydet johtivat ns. Kuusisen klubin murhiin. Joukko puoluejohtoon pettyneitä punakaartilaisia hyökkäsi 31. elokuuta 1920 kerhohuoneeseen. Paikalla olleet murhattiin. Heidän hautansa on Pietarin keskustassa Mars-kentällä. Laatassa on kahdeksan surmatun nimet ja valheellinen teksti, jonka mukaan valkosuomalaiset murhasivat heidät. Todellisuudessa kyse oli toverien sisäisistä riidoista.

Opaskirja apuun

Pietari on vaikuttanut suomalaisten elämään monin tavoin eri vuosikymmenillä. Myös suomalaisilla on ollut kaupungissa tärkeä rooli sen perustamisesta lähtien.

Pietaria kannattaa kiertää hyvän opaskirjan kanssa. Kaupungista löytyy monia todisteita suomalaisten vaikutuksesta kaupungin kehittymiseen.

Tänä päivänä kaupungissa toimii jälleen suomalainen koulu ja Pyhän Marian suomalainen kirkko sekä yli satavuotias ruotsalainen yhdistys. Näkyvillä on monia muitakin mielenkiintoisia muistomerkkejä suomalaisesta ja skandinaavisesta menneisyydestä.

Laukkuja, kankaita, saippuaa, sampoota

Tutustuin pari päivää sitten mielenkiintoiseen naiseen. Hän on Edem Agbekey-Taylor. Edem asuu englantilaisen miehensä ja lapsiensa kanssa Helsingissä, mutta on kotoisin Ghanasta, Länsi-Afrikasta.

Edem kuvattuna omassa Inkuto-kaupassaan. Hyllyillä on käsintehtyjä, kemikaaleista vapaita ihon- ja hiustenhoitotuotteita.

Edem tuli Suomeen 13 vuotta sitten opiskelemaan kiinteistöalaa. Alkuperäiseltä koulutukseltaan hän on autoinsinööri. Tarkoitus oli palata takaisin Ghanaan, mutta salamarakkaus muutti suunnitelmat.

Nykyään Edem pyörittää omaa yritystään Inkutoa Lapinlahdenkadulla Kampissa. Bisnesidea syntyi Edemin pienen tyttären iho-ongelmista. Sheavoi ja afrikkalainen musta saippua toivat helpotusta tyttären kuivaan ihoon. Edem kertoi, että sheavoi on toiselta nimeltään karitevoi, sillä sitä saadaan voipuun eli karitepuun pähkinästä.

Inkuto-kaupassa myydään myös upeita kankaita ja värikkäitä laukkuja.

Lisätietoja: www.inkuto.com

Jambo! Tiedätkö tästä?

Värikkäitä sisustustuotteita

Tansania on ollut lähellä omaa sydäntäni lähes 40 vuoden ajan. Asuin siellä runsaan vuoden heti yliopistosta valmistuttuani. Mtwara, Lindi, Sansibar, Dar es Salaam ja monet eläinpuistot tulivat tutuiksi. Olen käynyt siellä monta kertaa sen jälkeenkin. Seuraan mielenkiinnolla maan kehitystä ja luen Hesaristakin aina ensimmäiseksi Tansaniaa koskevat uutiset.

KatjaKoo

Ilahduin suuresti, kun sain tietää nuoresta sisustussuunnittelijasta Katja Kokkoniemestä, joka on viimeisten kolmen vuoden aikana rakentanut verkostoa Tansaniassa. Hänen yrityksensä KatjaKoo työllistää tansanialaisia käsityöläisiä ja tuo palan Afrikkaa ulottuvillemme uniikkien sisustustekstiilien ja tuotteiden muodossa.

Katja Kokkoniemi

”Seuraava kontti saapuu syksyllä. Sieltä tulee värikkäitä tavaroita, jotka sopivat mainiosti esimerkiksi joululahjoiksi ja sisustustuotteiksi”, kertoi Katja, kun tapasin hänet tänään.

”Etsin nyt kuumeisesti yrityksiä, jotka haluaisivat tulla mukaan verkostoomme”, hän jatkoi.

Verkostossa on satoja käsityöläisiä, jotka osaavat tehdä hienoja tuotteita.

SideBySide -verkosto 

SideBySide on yhteistyöverkosto, jossa on mukana yrityksiä, koulutusorganisaatioita ja yhdistyksiä.

Yritykset voivat tilata tansanialaisilta kädentaitajilta tuotteita KatjaKoon kautta. Tavoitteena on saada ensimmäiset tuotteet joulumyyntiin tänä vuonna. KatjaKoo huolehtii siitä, että kädentaitajat saavat tuotteiden valmistukseen sopivan koulutuksen ja tuen. 

Kestävää kehitystä

Myös sinä voit vaikuttaa. Valitsemalla SideBySide -tuotteita tuet tansanialaisia naisia. Koulutus ja ansaitseminen omilla kädentaidoilla kasvattaa tyttöjen ja naisten itsetuntoa ja vahvistaa samalla naisten asemaa yhteiskunnassa. Valitse siis oikein! Silloin meillä kaikilla on hyvä olla. Hakuna matata!

Lisätietoja:

www.katjakoo.fi

www.sidebyside.fi

African Fashion Festival vei sydämen

Eilen lauantaina 6. tammikuuta järjestettiin ensimmäinen African Fashion Festival Helsinki. Tapahtuma oli supersuosittu, joten moni halukas tulija jäi valitettavasti ulkopuolelle. Tarkoitus on järjestää ensi vuonna samaan aikaan vastaava tapahtuma mutta vielä ISOMPI! Kannattaa varata liput heti, kun te tulevat myyntiin.

Eilisessä tilaisuudessa oli musiikkia, tanssia, aivan mahtava muotinäytös, ruokaa ja juomaa ja paljon muuta mielenkiintoista. Juontajapari oli hauska ja rento ja meno kaikin puolin letkeää. Yleisökin eli mukana ensi minuuteista lähtien. SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI!

Eilinen tilaisuus rahoitettiin joukkorahoituksella Mesenaatin kautta.

Juontajapari

Muotinäytöksessä nähtiin upeita luomuksia.

Tämä laukku lähti kotiin.

Gloria oli täynnä yläparvea myöten. 

Mistä tietää, että uusi vuosi on alkanut?

Uusi vuosi alkaa usein pakkasilla, mutta nyt mittari näyttää kolmea lämpöastetta ainakin stadin keskustassa ja jalkakäytävät ovat kuivia. Lunta ei näy missään.

Jouluvieraat ovat lähteneet

Varma merkki siitä, että juhlaviikot ovat ohi, on jouluvieraiden poistuminen maasta. Ulkomailla asuva systerini lähti eilen. Myöhäistämällä lähtöään vuorokaudella hän säästi Finskin lipuissa satasen. Suurin osa Suomeen joulua viettämään tulleista poistui ilmeisesti maasta viimeistään toinen päivä tammikuuta. Jäljelle jääneille Finnair antoi alennusta.

Systeri pakkasi laukkuunsa muun muassa Mifua, Härkistä, Nyhtökauraa, tofua ja muita uutuusherkkuja. Näille olisi kuulemma hyvät markkinat Keski-Euroopassa, jossa vastaavia tuotteita ei ole riittävästi. Hän osti myös uudet silmälasit ja vaatteita sekä kaikenlaista muuta tarpeellista.

Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko euroja ulkosuomalaiset vieraat jättävät joulupyhinä Suomeen. Ulkomaalaisten turistien kulutuksesta Suomessa on paljon tietoa, mutta entäs nämä Suomen passilla matkustavat? He tulevat reittilennoilla eivätkä charterkoneilla, turistibusseissa tai joulun erikoisjunilla. Näin ollen he eivät kirjaudu turisteiksi.

Kesämatkatarjouksia ja muita varmoja merkkejä

Heti vuoden vaihtumisen jälkeen alkaa lehdissä olla kesämatkailmoituksia. Itse pähkäilen vielä, josko lähtisin jonnekin pakkasia pakoon. Entisaikojen suosittuja äkkilähtöjä ei ole enää yhtä paljon tarjolla kuin "silloin ennen". Valitettavasti.

Lehtien laihdutusjutut ovat myös varma merkki uudesta vuodesta. Vaihtoehtoja on runsaasti.

African Fashion Festival

Odotan innolla tulevaa lauantaita, jolloin järjestetään African Fashion Festival. Se, jos mikä, sopii hyvin tammikuuhun!

Talvi tulee sittenkin?

Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että talvi tulee sittenkin myös Etelä-Suomeen. On aika ottaa komerosta rukkaset, joita minulla onkin Moskovan peruja kolme eri paria - pienille pakkasille, koville pakkasille ja Moskovan pakkasille.

Uudenvuodenlupaus

Nyt on taas se aika vuodesta, kun ihmiset alkavat miettiä elämäntaparemonttia. Tipaton tammikuu tai terveellinen tammikuu ovat jo perinteitä monille meistä.

Nenänvalkaisuviikot

Mieleeni muistui tänä aamuna puhelinsoitto 15 vuoden takaa. Soittaja oli systerini, joka ilmoitti, että me molemmat aloitamme nyt tipattoman tammikuun. Yritin vähän vastustella, sillä tiesin, että minulla oli edessä todella kiireiset ajat. Mitkään syyt eivät systerille kelvanneet, joten sovimme viettävämme nenänvalkaisuviikkoja koko tammikuun.

Kuun lopussa vertailimme tilastojamme. Systeri oli joutunut kieltäytymään kerran ja minä kokonaista 18 kertaa alkoholijuomista! Molemmat pysyimme yhteisessä sopimuksessamme, joten  viinit ja muut drinkit saivat juoda muut. Vähän kateellisena seurasin vierestä.

Ystävä- ja kollegapiirini ei suinkaan koostu Suomen suurimmista juopoista. Työskentelin siihen aikaan alalla, jossa jouluglögejä vietettiin vasta tammikuussa. Se selittää lukuisat kutsut pippaloihin.

Nyt eläkkeellä kutsut ovat harvenneet, joten terveellisten elintapojen vaaliminen onnistuu helpommin, jos niin haluaa.

Kitudieetit

Viinasta kieltäytymisen lisäksi monet ihmiset aloittavat myös laihduttamisen vuoden alussa. Tavoitteena siintää bikinikunto kesällä tai ainakin muutaman liikakilon karistaminen joulun jälkeen. Lehdet ovat pullollaan dieettiohjeita, vyötärönympärysmittoja, verensokerin vahtimista ja kaikenlaisia terveyttä vaanivia uhkakuvia.

Kokemuksesta tiedän, että kitudieetit eivät ole minua varten. Haluan kuitenkin päästä edes lähelle entisiä mittojani, joten liityin maksulliseen verkkoyhteisöön. Se lupaa pysyviä tuloksia eli katoavia kiloja.

Perästä kuuluu! Pysykää kanavalla!

Kysymys: Aiotko sinä tehdä uudenvuodenlupauksen?

Sutta ja sekundaa

Tämä viikko ei todellakaan kuulu suosikkiviikkoihini, sillä tänään lauantaina tuli taas asiakaspalvelukokemus, joka sai verenpaineeni nousemaan.

Ostin talvikengät. Koska kengät tuntuivat hieman liian isoilta, pyysin myyjältä pohjallisia. Hän antoi yhden pohjallisen toiseen kenkään. Pohjallisen laiton jälkeen kenkä tuntui sopivalta, joten teimme kaupat.

Toinen myyjä pakkasi kengät ja otti maksun vastaan. Varmistin häneltä, että hän oli pakannut mukaan myös sen toisen pohjallisen.

- Kyllä, kyllä,- hän vastasi. Paketissa ovat sekä kengät että pohjalliset.

Arvaattekin jo varmaan loput.

Kotona, kun purin pakettia, huomasin, että vain toisessa kengässä oli pohjallinen. Toinen pohjallinen puuttui.

Soitin liikkeeseen, jossa pahoiteltiin kovin tapahtunutta, ja kysyttiin, haluanko tulla hakemaan sen puuttuvan pohjallisen vai laittavatko he sen postiin? Molemmat vaihtoehdot olivat minulle huonoja. Jos jäisin odottamaan postia, saisinko puuttuvan pohjallisen ennen vuodenvaihdetta? Kaikkihan me tiedämme postin jakeluongelmat. Jos taas lähtisin takaisin kauppaan, siirtyisi lounas myöhäisemmäksi. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon ja palasin kauppaan.

Kauppiaan kunniaksi täytyy sanoa, että hän korvasi heidän tekemänsä virheen pienellä tavarahyvityksellä.

Heikko kannattavuus

Olen usein miettinyt, miksei Suomessa puhuta työn laadun heikkenemisestä ja virheiden korjaamisesta aiheutuvien kustannusten vaikutuksesta kannattavuuteen ja hintoihin?  Eihän mikään bisness voi olla kannattavaa, jos ensin tehdään virhe ja sitten se joudutaan korjaamaan omalla kustannuksella. Asiakas maksaa vain kerran, mutta muistaa ikänsä saaneensa huonolaatuista tavaraa/palvelua. Lisäksi hän joutuu uhraamaan myös omaa aikaansa sotkun selvittämiseen. Seuraavalla kerralla hän miettii tarkkaan, mistä tavaran/palvelun ostaa. Valmistaja tai palvelun tuottaja puolestaan tutkailee tuloslaskelmaa ja päättelee, että kustannukset ovat liian korkeita ja voittoprosentti liian pieni. Hintoja on pakko nostaa. Ja vot - hinnat nousevat ja myynti sakkaa.

Aikoinaan opin jo kauppiksen kursseilla, että ei kannata tehdä sutta ja sekundaa. Tekemällä kerralla oikein välttää korjauskustannukset ja kannattavuus pysyy hyvänä.

Mikähän vaikutus sillä olisi ollut, jos hallitus ei olisikaan pidentänyt työaikaamme, vaan olisi vaatinut työn laadun parantamista ja virheiden vähentämistä?

Tuntuuko teistäkin siltä, että työn laatu on huonontunut Suomessa?