Vuoden1980 Hesa, johon muutin Romanian, Puolan, Moskovan ja Tansanian kokemukset matkalaukussani, oli pieni ja kieltoja täynnä oleva kaupunki. Täältä puuttui Moskovan kansainvälisyys, puolalaisten luovuus, romanialaisten kansalaistottelemattomuus ja Tansanian aurinko. Täältä puuttui kaupungin syke.
Tänään (6.5.2018) aurinkoinen kaupunki näytti parhaat puolensa. Meno Kaivopuiston rannassa oli rentoa, ihmiset jonottivat lukemattomille jäätelö- ja lettukioskeille, skumppaa nautittiin rantaterasseilla, turistit pöyräilivät keltaisilla vuokrapyörillä ja moni ihaili muuttolintuja, jotka ovat taas saapuneet. Joutsenperhe lipui arvokkaasti rantavesistössä. Ohi ajaneesta avoautosta kuului hyvää musiikkia. Kaupunki sykki iloa ja elämää.
Helsingin rannat ovat parhaimmillaan alkukesästä. CCO Creative Commons. |
Helsinki houkuttelee nykyään turisteja läpi vuoden, sillä lentokenttä on toimiva ja sieltä on yhteydet moneen suuntaan. Kaupungissa on paljon hyvätasoisia hotelleja, rentoja baareja ja kivoja myymälöitä. Kaupunki on urbaani, mutta ihmisen kokoinen.
Ihmiset ovat muuttuneet
Kaupungin yleisilme on kaunistunut. Kaupunki on saanut uusia rakennuksia ja lisää väriä. Vähintään yhtä suuri muutos on tapahtunut myös kaupungin asukkaissa. Ihmiset puhuvat nykyään toisilleen - naapurit kerrostaloissa, terassilla istuvat, vaateostoksilla käyvät....listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.
Rakennuksia voi ehostaa, mutta fiilis ei muutu, jos ihmiset eivät muutu. Nykyinen meno stadissa muistuttaa usein ulkomailla oloa - juttukaveri voi löytyä vaikka marketin kalatiskiltä omaa vuoroa odotellessa. Puhekykyisiä ja -haluisia aborginaaleja löytyy myös puistoista, terasseilta, kirjastoista ja kahviloista.
Kysymys: Mihin suuntaan sinun kotikaupunkisi kehittyy?
Suunta on hyvä. Tavoitteena pitää olla vieläkin kansainvälisempi kaupunki!
VastaaPoistaSopii minulle!
PoistaIhanaaa kuulla, että Helsinki on kehittynyt ihmisystävälliseksi kaupungiksi. Minulla on ollut siitä jonkinlainen tuntemus asuessani Uudellamaalla, mutta olen usein ajatellut että kuvittelen vaan. Kun sitten olen palannut takaisin itään, niin olen huomannut, että täällä ei vielä small talkilleen saa ystävällistä vastakommenttia. Viimeksi kokeilin tätä viikko sitten kenkäkaupassa: sain pari asiallista sanaa ja sitten jo selät kääntyivät. Yritän kestää. Itse vien puhumisen ja myönteisen kohtaamisen ilosanomaa kaikkialle, missä liikunkin :). Siitä ne tavat vähitellen muuttuva.
VastaaPoistaEeva, jaksa jatkaa, please. Kyllä se muutos alkaa jossain vaiheessa. Ei kai meistä kukaan tykkää yrmyilystä.
Poista