Huomatkaa nyt viimein meidän "harmaat" euromme

Hesari julkaisi tänään (9.3) Tomin ja minun lyhyen mielipidekirjoituksen, jonka alkuperäinen pidempi versio on tässä:

Helsingin Sanomissa oli 6.3.2020 kaksi ansiokasta kirjoitusta aktiivisista eläkeläisistä kuluttajina ja potentiaalisina keikkatyöntekijöinä. Kirjoitimme samoista asioista jo viime vuonna ilmestyneessä kirjassamme Eläkettä & eliksiiriä. Valitettavasti mitään suurempaa muutosta ei vieläkään näy, vaikka tämä aktiivisten eläkeläisten määrä kasvaa koko ajan. Myös Suomessa on jo olemassa uusi kohderyhmä, jolle on maailmalla annettu nimi Whops. Nimi tulee sanoista Wealthy, healthy older people.

Ikäsyrjintä on yleistä

Juhlapuheissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja ikäystävällisyyttä, mutta käytännössä ikäsyrjintää joutuvat kokemaan jo työelämässä olevat yli viisikymppiset työntekijät, erityisesti naiset. Suomessa on kymmeniätuhansia naisia, joita syrjitään työelämässä heidän ikänsä vuoksi. Harva heistä saa potkujen jälkeen uutta työtä, koska monet organisaatiot syrjivät ikääntyviä rekrytoinneissa. Sirpa Pääkkösen uusi kirja Pätkiä & potkuja osoittaa syrjinnän laajuudeen ja koko karsean kuvan.

Henkilöstön monimuotoisuus on tunnustettu kilpailutekijä – teoriassa. Milloin tämä alkaa näkyä myös työpaikoilla ja rekrytoinneissa?

Moni meistä äskettäin eläkkeelle lähteneistä kuuluu interreilaajasukupolveen, joka on tottunut liikkumaan ja kuluttamaan. Meitä senioreita, jotka haluamme olla edelleen mukana kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa, on jo paljon. Haluamme pysyä aktiivisina toimijoina, kuluttajina ja tuottajina niin kauan kuin mahdollista. Meillä on vielä paljon annettavaa. Anne Linnonmaan ehdottama K-63-keikkatyöfoorumi on erinomainen idea. Suomi tarvitsee kaikkien työhaluisten työpanoksen.

"Harmaat" eurot 

Markkinat eivät vieläkään tunnista riittävästi meitä yli 65-vuotiaita, vaikka meitä on jo melkein 1,2 miljoonaa. Suomen kotitalouksista joka kolmas on jo eläkeläistalous. Eläkkeellä voidaan olla nykyään kymmeniä vuosia. Näihin vuosiin mahtuu paljon myös kuluttamista, teemme hankintoja sekä itsellemme että läheisillemme.

Yritysten olisi jo korkea aika tarjota nykyistä paljon enemmän kohdennettuja palveluita ja tuotteita meille kolmatta ikää eläville senioreille. Huomatkaa nyt viimein meidän ”harmaat” euromme. Jos tarjontaa ei ole tai se ei ole käyttäjäystävällistä, ei se ratkaise ongelmiamme. Se saa korkeintaan verenpaineen nousemaan.

On myös tärkeää ymmärtää, että me kolmatta ikää elävät ihmiset haluamme toisenlaisia tuotteita ja palveluita kuin nuoret tai neljännessä iässä olevat. Neljännen iän katsotaan alkavan noin 80-vuotiaana. Silloin avun ja hoivan tarve lisääntyy ja kulutuksessakin tapahtuu muutoksia.

Henkilöstön monimuotoisuus ja senioreiden hyödyntäminen asiantuntijoina uusien tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa on hyvä pohja kestävälle bisnekselle. Meidän eläkeläisten määrä lisääntyy vielä pitkään.