Sivut

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Entäs kun tulee sinun vuorosi?

Katselin eilen illalla (26.4.2018) televisiosta hiuksianostattavaa ohjelmaa A-studio:Talk. Vanhukset heitteillä kotihoidossa. Keskustelemassa olivat peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk), yksi kansanedustaja, Espoon perusturvajohtaja ja erään potilaan omainen. Ministerillä ja perusturvajohtajalla tuntui olevan aivan eri käsitys kotihoidon tasosta ja toimivuudesta kuin  potilaan omaisella ja hoitotyötä tehneellä nykyisellä kansanedustajalla. Potilaan omaisella oli asiasta tuoretta ja omakohtaista kokemusta, ministerillä ja perusturvajohtajalla tilastoja ja työviihtyvyyskyselyn tuloksia.

Vääriä diagnooseja

Olen itse joutunut seuraamaan parin viime kuukauden aikana läheisen vanhuksen pompottelua eri hoitolaitosten ja kodin välillä Kaakkois-Suomessa. Kuuden ensimmäisen viikon aikana potilas vietiin neljä kertaa päivystykseen. Hänet kotiutettiin kolme kertaa ja siirrettiin pari kertaa toiseen  hoitoyksikköön. Kerran potilas kotiutettiin aamulla. Kaksitoista tuntia myöhemmin, samaisena iltana, hänet vietiin taas sairaalaan.

Potilas valitti lääkärille selkäänsä, koska hän oli kaatunut kotonaan. Tarvittiin lähes kuukausi aikaa ja tiukka vaatimus päästä viimeinkin röntgeniin ennen kuin röntgenkuvat selästä otettiin. Ensimmäinen radiologi ei huomannut kuvista, että potilaalla oli kaksi nikamaa murtunut. Vasta toinen radiologi osasi lukea kuvia oikein. Omalääkäri ei myöskään huomannut, että potilaalla oli keuhkokuume. Kaiken lisäksi potilaan omaisille saatettiin sanoa iltapäivällä, että potilasta pidetään hoitopaikassa ainakin vielä pari päivää. Yhtäkkiä illalla ilmoitettiinkin, että potilas siirretään toiseen paikkaan tai kotiutetaan.

Tieto ei kulje

Tieto ei kulkenut myöskään kotihoitopalvelujen sisällä. Hoitajat yrittivät tulla potilaan kotiin ilman avaimia, vaikka iäkäs potilas ei pystynyt avaamaan itse ovea. Kun potilas oli taas kerran siirretty hoitopaikkaan, ylityöllistetyt hoitajat kävivät kuitenkin kolme kertaa potilaan kotona toteamassa, että potilasta ei olekaan siellä.

Vanhuus on haurautta. CCO Creative Commons.
Yksittäistapaus ei ole koko totuus

Ymmärrän hyvin, että yksittäistapaus - ei edes kaksi yksittäistapausta - ole koko totuus. Mutta milloin yksittäistapaukset muuttuvat hälyttäviksi esimerkeiksi hoidon ongelmista? Joko nämä viimeaikaiset vanhusten kotikuolemat kotihoidon potilaina riittävät, vai eikö meitä mikään enää hätkähdytä?

On hyvä muistaa, että meidän kaikkien - myös sinun ja minun - vuoro tulee jossain vaiheessa. Kun olemme hauraimmillamme, kun kykymme sopeutua muutoksiin on jo selvästi heikentynyt, onko meillekin silloin luvassa edestakaisia kyydityksiä, vääriä diagnooseja ja hoidon laiminlyöntejä?

Jos annamme tämän tilanteen jatkua, niin näin tulee käymään. On turha kuvitella, että tuleva sote- ja maakuntauudistus muuttaisi tilannetta lähivuosina radikaalisti. Näin iso muutos vaatii aina vuosien työn ennen kuin kaikki sujuu kitkatta. Silloinkin, jos se onnistuu erinomaisesti.

Hoitohenkilöstö tiukoilla

Hoitohenkilöstö ei ole tähän tilanteeseen syypää. Suurin osa heistä tekee työtä pienellä palkalla kiireen keskellä. Jos on liian vähän resursseja, ei työtä pysty tekemään kunnolla - ei vaikka jättäisi väliin lakisääteiset tauot.

Vanhustenhoitoon tarvitaan lisää resursseja. Työtä voidaan varmasti järkiperäistää ja organisoida paremmin. Myös uudesta teknologiasta on hyötyä. Mutta on meidän myös hyväksyttävä se, että hyvä  hoito maksaa. Rahat on viime kädessä otettava veroja korottamalla, jos muu ei auta.

Millaisia kokemuksia sinulla on vanhusten hoidosta?

6 kommenttia:

  1. Huomenta,
    Ajankohtaiseen asiaan puutuit. Tarinasi on karu kertomus elävästä elämästä. Etenkin, kun kyseessä on iäkäs vanhus, joka ei pysty tähän byrokratiaan vaikuttamaan vaan on sen varassa. En voi olla kirjoittamatta, vaikka itsellä on kodin muutto kesken. Minulla on myös kokomusta avustuspalveluista, mutta tässä kohtaa sananlasku " Rahalla saa ja hevosella pääsee" on tätä päivää. Itsenäisen hoitopalveluyrityksen hoitajilla ei ole kiire ja heillä palvelu pelaa. Kenenkään kunnallisen kotipalvelun asiakkaan en ole kuullut olevan tyytyväinen palveluun nimenomaan ajankäytön suhteen. Kun mainitsit Kaakkois-Suomen otan esimerkkinä paikallisen Eksoten. Toimitusjohtaja on sitä mieltä, että henkilöresursseja lisäämällä ei tätä ongelmaa ratkaista. Byrokraatit tuijottavat tilastoja, eivät vanhuksen palvelutarvetta. Pahalta tuntuu etenkin muistisairaiden vanhusten elämä. Heidät jätetään oman onnensa nojaa. Tässä kohtaa voi puhua jopa heitteillejätöstä. Ei yksinäinen ihminen kostu henkilötyövuosista vaan jokapäiväisestä leivästä ja puhtaudesta. Eksoten mallia viedään pääkaupunkiseudulle ja etenkin uudessa Espoon sairaalassa delegaatiovierailut kaakosta ovat toistuvia. Esimerkki rivien välistä kertoo, kuinka voitte isona toimijana säästää vanhusten hoidosta. Silti esitelmät puetaan "vanhusten hyväksi hoivaksi" -viittaan. Näin meitä vedätetään.
    Itse olen valmis käyttämään vaikka viimeiset roponi siihen, että saan kunnon palvelua sitten, kun sitä tarvitsen. En halua jäädä yhdenkään eksoten varaan enkä todellakaan usko Soteen. Iso maakuntakakku koristellaan kauniisti, mutta sisus, pieni ihminen, ei siitä paljon kostu. Veroja maksan päiväkodeista, kouluista ja muustakin, jota en enää tarvitse. Jaettakoon verovarani oikeudenmukaisesti tarvitseville.
    Nyt jatkuu pakkaaminen. Rentouttavaa ja kuplivaa Vappua kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori kirjoitusvirheet. Innostuin kirjoittamaan ja lukulasini ovat toisessa huoneessa. Tämä meni sokkona.

      Poista
    2. Totta haastat. Todellinen kuva vanhustenhoidosta on karmeaa katsottavaa. Hallintohimmeleitä lisäämällä tämä tuskin paranee. Rahaa lisäämällä palvelutkin paranevat. Eikö?

      Poista
  2. Hei,
    Näin saman ohjelman kuin Hopeasurffari. Se järkytti samoin kuin kaikki ne jutut, joita mielipidesivuilta saa lukea. Eivät nämä ole yksittäistapauksia. Terveyskeskusten johtaminen on epäonnistunut, nykyaikaisiin menetelmiin siirrytään aivan liian hitaasti, kaikessa säästetään. Lisäksi lääkärit ovat joko ylikuormittuneita tai epäpäteviä, tai kenties molempia. Asiantuntijat puhuvat siitä, miten asioiden pitäisi olla, mitä tavoitellaan, eivät siitä, miten asiat ovat. Kuka haluaa elää vanhaksi kaiken tämän sotkun ja välinpitämättömyyden keskellä? Raija

    VastaaPoista
  3. Totta, niin totta....ja kaiken lisäksi monet vastuussa olevat viranomaiset ihmettelevät työkseen. Jopa ministeri kyseisessä tv-ohjelmassa teki kysymyksiä. Eikö ministerin ja muiden vastuuhenkilöiden pitäisi antaa vastauksia ja ratkaisuja? Nyt vaan kaikki kilvan taivastelevat.

    VastaaPoista
  4. Kannattaa harkita ulkomaille muuttamista, kun täällä alkaa tehokas sote-rahastus. Seuraavassa muutama ote ystäviemme kokemuksista Espanjassa.
    ..Olemme juosseet Malagassa tutkimuksissa jalkojen tähden. Katselimme ikkunoista Cibralfaron kukkulaa, kauniit värilasi-ikkunat ja upea sisäpiha suihkulähteineen on vanhaa luostarin perua, samoin kahvilaksi muutetut tilat olivat vanhaa luostarin ruokailutilaa, upeine puuleikkauksineen katossa ym. Menimme aamulla ennen kahdeksaa sisään ja kymmeneltä oli operaatio valmis. Jalasta otettiin joitakin suonia jotka lääkärin mukaan olivat tosi pahassa kunnossa, jäljelle jääneet liitettiin yhteen, vaahdotettiin ja litistettiin. Pääsimme illalla kotiin kun puudutusaineet olivat hävinneet. Kohtelu oli aivan erinomaista ja ystävällistä. Kolmen päivän välein käymme nyt terveyskeskuksessa, vaihtavat siteet ja puhdistavat. Tänään sairaalasta soittivat ja kyselivät miten potilas voi? Se kuuluu heidän tapoihinsa vielä tiedustella miten potilas voi kotiuduttuaan.
    …Olimme taas rutiini silmätarkastuksessa, kun täällä ”vanhojakin” hoidetaan! He kutsuvat noin 8 kuukauden välein meidät perusteelliseen tutkimukseen. Pohjat kuvataan, paineet mitataan ym. He haluavat ehkäistä kalliimpia hoitoja sillä.
    …Kävimme omalääkärillä ja hän kirjoitti samat lääkkeet tänne apteekkiin kuin Suomessa. Lääkitys maksoi täällä 1,50€ ja Suomessa samat lääkkeet, ei siis rinnakkaislääkkeitä, maksoi noin 100€!
    t. Olavi

    VastaaPoista