Sivut

torstai 22. marraskuuta 2018

Eläkettä & eliksiiriä

Kohta se on valmis - meidän uusin kirjamme, Eläkettä & eliksiiriä, joka ilmestyy alkuvuodesta 2019. Teemme parhaillaan korjauksia ja fiilauksia. Alkuvalmistelut ja iso osa työstä on jo tehty. 

Monet lukijat ihmettelevät kirjojen hintoja. Niitä pidetään yleensä liian korkeina. Harva kuitenkaan tietää, miten paljon työtä kirja vaatii.

Meidänkin kirjamme tekoprosessissa on ollut mukana valtava määrä oman alansa ammattilaisia. Heitä ovat muun muassa:

Muut kirjoittajat

Jotta uusi kirja kannattaa julkaista, pitää tuntea aikaisemmat samaa aihetta käsittelevät kirjat. Tämä onnistuu vain tutkimalla kirjakauppojen ja kirjastojen tarjontaa sekä kustantajien julkaisuluetteloita. Jo julkaistut kirjat pitää myös käydä läpi, jotta osaa ottaa omassa kirjassaan omanlaisensa näkökulman.

Meidän kirjamme kirjoittajat

Eläkettä & eliksiiriä -kirjassa on neljä kirjoittajaa. Minun lisäkseni kirjaan ovat kirjoittaneet Tom Jokinen, Carita Peltonen ja Valerie Harwin. Tom ja minä kirjoitamme Suomea käsittelevät osat, Carita kertoo tanskalaisten eläkeläisten uusista asumistavoista, ja Valerie puolestaan amerikkalaisten eläkeläisten mielenkiintoisista valinnoista.

Kirja on tutkittuun tietoon perustuva tiivis tietopaketti, jossa annetaan myös konkreettisia ohjeita hyvien valintojen ja ratkaisujen tekemiseksi. Siksi kirjalla on alaotsikko: Ohjeita Vinkkejä Ideoita Neuvoja.

Kääntäjät

Vaikka kirjamme ei olekaan käännöskirja, tarvitsimme kääntäjiä, koska Valerien alkuperäinen teksti oli englanniksi. Ajattelimme ensin, että emme käännä sitä, koska arvelimme lukijoittemme osaavan riittävästi englantia. Lopulta kuitenkin päädyimme käännättämään tämän tekstin, koska onhan se helpompaa lukea tekstiä omalla äidinkielellään.

Olemme kiitollisia Seija ja Michael Cowdreylle, jotka onnistuivat kääntämään Valerien tekstin sekä ajatuksen että kielen tasolla. Tekstihän ei aina avaudu, jos kääntäjä tyytyy kääntämään sen vain sanasta sanaan. Kielet ovat rakenteiltaan erilaisia ja siksi kääntäjän on osattava muokata teksti kohdekieleen sopivaksi.

Kannen suunnittelija

Joskus kuulee väitettävän, että kirja myydään kansien avulla. Tiedä häntä - itse ainakin ostan kirjat takakannen tekstin ja sisällysluettelon antamien tietojen perusteella. Uskon kuitenkin, että hyvät kannet voivat herättää kirjakaupassa kulkevan potentiaalisen ostajan mielenkiinnon.

Meidän kirjamme kannen suunnitteli graafikko Katja Kuittinen, jolla on pitkä kokemus kirjojen kansien suunnittelusta. Olen erittäin tyytyväinen kanteen. Mielestäni se on raikas ja leikkisä.

Kustannustoimittaja 

Helsingin Sanomissa on viime aikoina ollut pari juttua uusista kirjoista, jotka on kirjoitettu ja toimitettu hutiloiden. Kirjat ovat olleet täynnä virheitä - väärin kirjoitettuja nimiä, vääriä vuosilukuja, vääriä tietoja ja kaikenlaista muuta epätarkkuutta. En usko, että kukaan kirjoittaja hutiloi tahallaan. Sitä vaan tulee niin sokeaksi omalle tekstilleen, että ei näe näitä virheitä.

Meidänkin teksteissämme oli pari kirjoitusvirhettä, jotka läpäisivät kolmen eri henkilön oikoluvun ilman, että kukaan heistä huomasi virheitä. Hyvä kustannustoimittaja on ensiarvoisen tärkeä kirjan laadun varmistamisessa. Vaikka kirjoittajat vastaavat tietosisällöstä, jää käsikirjoitukseen vielä paljon miinoja, jotka hyvä kustannustoimittaja huomaa ennen kuin kirja menee painoon.

Kirjan taittaja

Kirjaa ei paineta Word-tekstitiedostosta. Tiedosto on taitettava kirjan sivuiksi ja aukeamiksi. Kustannustoimittaja antaa yleensä yleisohjeet, tekstityypin, pistekoon, otsikkotasot ja taulukoihin, sisennyksiin ja muihin erityiskohteisiin liittyviä ohjeita. Sivunvalmistajalle jää kuitenkin vielä paljon tehtävää. Taitava taittaja tekee omia valintojaan sivunvalmistuksen edetessä. Hän voi säätää rivien ja sanojen välistyksiä ilman, että lukija huomaa tehtyä työtä valmiissa kirjassa. Hän voi myös tehdä muita tiivistyksiä niin, ettei paperia haaskata turhaan kirjapainossa.

Kirjan painaja

Paperiset kirjat painetaan kirjapainossa. Suomesta on valitettavasti hävinnyt paljon kirjanpainamiseen liittyvää osaamista. Suomalaiset hinnat eivät ole aina kilpailukykyisiä. Viron, Latvian ja Liettuan kirjapainot ovat tulleet ryminällä markkinoille, ja iso osa suomenkielisistä kirjoista painetaan nykyään Baltian maissa.

Kirjakaupat ja kirjastot

Kirja päätyy lukijalle yleensä kirjakaupan tai kirjaston kautta. Kirjoittajalle kanavalla on merkitystä. Kirjoittaja saa vain murusia kirjastosta lainatusta kirjasta. Yksittäinen laina tuottaa tekijälle noin 25 senttiä miinus verot. Jos tekijöitä on esimerkiksi neljä, kuten meidän kirjassamme, saa jokainen tekijä vähän yli 6 senttiä jokaisesta lainatusta kirjasta. Tästä summasta maksetaan verot. Ei tarvitse olla kaksinen matemaatikko ymmärtääkseen, että kirjaston lainat menevät kansanvalistuksen hyväksi. Kirjoittajat eivät näistä lainoista saa elantoa tekemästään työstä. Poikkeuksiakin tietysti on. Mikäli kirjaa lainataan kymmeniätuhansia kertoja, alkaa lainauskorvauskin tuntua kirjoittajan lompakossa.

Hyvät kustantajat noudattavat alan hyvää tapaa kustannussopimuksissa. Tällöin kirjoittaja saa jokaisesta myydystä nettohintaisesta kirjasta vähintään 16 %. Jos kirjan ohjevähittäishinta on 35 euroa, saa kirjoittaja yleensä siitä 2 - 3 euroa riippuen siitä, millä ehdoilla kustantaja myy kirjaa tukkuliikkeille, kirjastoille ja kirjakaupoille sekä erilaisissa kampanjoissa. Tämä summa jaetaan kirjoittajien kesken ja siitä maksetaan verot.

Median osuus kirjan markkinoinnissa

Ilmoittelu on kallista, joten kustantajat lähettävät toimittajille ja kriitikoille ilmaiskirjoja siinä toivossa, että nämä tekisivät kirjasta jutun tai ainakin esittelisivät kirjan kirjapalstallaan. Jokainen ilmaiseksi jaettu kirja maksaa kustantajalle ja se on pois myös kirjoittajan tekijänpalkkioista. Hyvä julkisuus voi lisätä myyntiä ja toimii sitä kautta kirjoittajan ja kustantajan eduksi. Harva kirja kuitenkaan saa laajaa julkisuutta. Aina kirjan saama hyväkään julkisuus ei lisää myyntiä. Monelle lukijalle riittää aiheesta tehty lehtijuttu.

Eläkkeen lisäksi tarvitaan myös eliksiiriä

Eläkerahojen tulo tilille joka kuukausi on mukavaa. Eläkkeellä olon ensimmäisinä kuukausina se tuntuu suorastaan luksukselta. On omaa aikaa ja mahdollisuus käyttää se miten haluaa. Aikataulut eivät paina päälle eikä pomo hengitä niskaan.

Jossain vaiheessa ihminen voi kuitenkin alkaa kaivata merkityksellisyyttä elämäänsä ja tekemistä itselleen.  Elämän eliksiiriä saa hyvistä valinnoista ja mielekkäästä toiminnasta. Minulle eliksiirinä toimii kirjoittaminen. Entä sinulle? Oletko kysynyt itseltäsi Mikä on minulle hyväksi?

Kysymys: Mistä sinä saat eliksiiriä itsellesi?

5 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää. Äläkä yhtään harmittele kirjan hintaa, tottakai kirjat maksavat, ja jos ei ole varaa ostaa, onhan meillä kirjasto. Mielenkiintoiselta vaikuttaa sisältökin, sen perusteella, minkä nyt siitä olet kertonut. Varmasti luen tämän, kun se eteen tulee.
    Eliksiiriä tarvitseisinkin paljon lisää, vinkit ovat tervetulleita. Ideoita joitakin on, mutta rohkeutta puuttuu. Tällä hetkellä on vain tämä bloggaaminen ja muu kirjoitteluharrastus, mutta lisää pitäisi eliksiiriä saada.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Eeva kommenteista. Itse rakastan kirjoja ja pidän paljon kirjoittamisesta. Kirjat ovat ehtymätön aarrearkku, niistä löytyy viihdykettä, ideoita, tietoa ja paljon muuta. Luulen, että moni meistä hyötyisi, jos uskaltaisimme enemmän. Rohkeuden vähäisyys tai suoranainen puute kangistaa meidät ja saa luopumaan hyvistä ideoista ja teoista. Itse psyykkaan itseäni silloin kun epäusko yllättää. Tulta päin -metodi on toiminut ainakin omalla kohdallani....olen vielä hengissä, vaikka joskus on hirvittänyt todella paljon ja usko omiin kykyihin on ollut koetuksella.

    VastaaPoista
  3. Hienosti olet saanut tiimisi toimimaan uuden kirjan teossa. Tiedän, että sinä olet ollut se alkuunpaneva voima tässäkin projektissa. Pitää hankkia heti, kun se ilmestyy.

    Olen nyt virallisesti ollut eläkkeellä vajaan vuoden. Minulle eläkkeelle siirtyminen tapahtui pikkuhiljaa. Olin jättänyt työelämän ja aloittanut puolison omaishoitajana kuusi vuotta ennen eläkeikää. Halusin välittömästi myös muuta toimintaa elämääni. Lukeminen on ollut minulle aina tärkeää. Tosin lasten ollessa pieniä ja työelämä aktiivista en jaksanut kiinnostua lukemisesta. Työ oli sen verran hektistä ja informaatiotulvaa täynnä ettei vapaa-ajalla lukemisesta enää tullut mitään. Löysin kirjat uudelleen vasta yli nelikymppisenä. Liityin kirjastoraatiin ja aloitin lasten satuketket kirjastossa, kun muutimme keskustaan, jossa kaikki oli käden ulottuvilla. Puolison menehtymisen jälkeen tämän vuoden keväällä jätin osan harrastuksista kokonaan pois. Piti rakentaa elämä uudelleen. Yhdistystoiminta on myös kuulunut aikuiselämäni tärkeisiin harrastuksiin. Yhteisöllisyys oli kova sana jo nuorena teiniliiton synnyttämissä koulun teiniyhdistyksissä. Opiskelin pääaineena laskentatoimea ja nyt eläkkeellä teen kirjanpitoa muutamille yhdistyksille. Toiminta antaa sisältöä elämään. Tuntee olevansa ikään kuin työssä kiinni ja siitä saa mielihyvää. Taloudenhoitajan tehtävä on tärkeä ja jonkun sekin on hoidettava.

    Onneksi on koira. Ihmisen paras ystävä. Silloin, kun tunteet valtaavat mielen, koira vie ulos satoi tai paistoi. Parasta mielestäni eläkkeellä olemisessa on vapaus. Voit valita ja tehdä juuri sitä mitä olet aikaisemmin halunnut, mutta ajanpuute ei ole sitä mahdollistanut.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Miia kommenteista. Olet ollut mukana monessa ja saanut paljon aikaan. Tiedä mihin vielä yllät tässä uudessa elämänvaiheessasi. Ideoita ja tekijöitä ei ole koskaan liikaa.

    VastaaPoista
  5. Onneksi olkoon teille molemmille Pampu ja Jocka. Hienoa, että kirja ilmestyy. En tosin epäillyt sitä hetkeäkään, mutta voin kuvitella, mitä ponnisteluja se on vaatinut.

    VastaaPoista