Tapahtuuko tasa-arvossa kehitystä?

Torstaina, 8. maaliskuuta on kansainvälinen naistenpäivä. Sunnuntaina 18.3 on Marian ilmestymispäivä. Maanantaina, 19. maaliskuuta vietetään Minna Canthin päivää ja tasa-arvon päivää. Toukokuun 13. päivänä juhlitaan äitejä. Siinäpä ne naisten juhlapäivät suomalaisessa kalenterissa ovatkin.

Miehille enemmän huomiota ja kunniaa

Miehille vastaavia juhlapäiviä on nimetty huomattavasti enemmän - oman päivän ovat saaneet J.L. Runeberg, Mikael Agricola, J.V. Snellman, Eino Leino, Aleksis Kivi, Kustaa Aadolf ja Jean Sibelius. Lisäksi meillä on kalenterissa Isänpäivä ja kolme kollektiivista puolustukseen ja sotaan liittyvää päivää.

Miehille on nimetty 11, naisille 4 merkkipäivää.

Palkkakehitys junnaa paikallaan

Miesten ja naisten palkkaero ei osoita umpeutumisen merkkejä Samapalkkaisuusohjelmista huolimatta. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan naisten keskiarvoansiot olivat vain 76 prosenttia miesten vastaavista ansioista vuonna 2016. Mediassa on esiintynyt myös Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat laskelmat samalta ajalta. Niiden mukaan naisten säännöllisen työajan ansio oli keskimäärin 84 prosenttia miesten vastaavista ansioista.

Eläketurvakeskuksen aineisto kattaa kaikki kyseisenä vuonna työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneet ihmiset. Tilastokeskuksella on käytössään suppeampi aineisto. Sen ulkopuolelle jäävät pienissä yrityksissä työskentelevät sekä palkkiotyyppisessä työsuhteessa olevat.

Naisten ansioiden osuus miesten ansioista vuosina 1995 - 2015. Lähde: Uraopas, Gaudeamus, 2017.

Oheinen kuvio esittää hyvin sen, miten pysyviä miesten ja naisten ansiotasoerot ovat. Kahdessakymmenessä vuodessa tilanne ei ole juurikaan parantunut. Työurani aikana olen kuullut tälle monenlaisia selityksiä. Usein asiaa selitetään sillä, että naiset työskentelevät enemmän julkisella sektorilla, tekevät vähemmän tunteja sekä työskentelevät osa- ja määräaikaisissa tehtävissä ja ovat äitiyslomilla.

Määrällisesti tämä pitääkin paikkansa, mutta eihän tämä ole betoniin valettu syy-seuraussuhde. Kysehän on yhteiskunnan arvoista ja arvostuksista. Miksi sairaiden hoito ja lastenhoito ovat vähemmän arvostettuja ja huonommin palkattuja kuin jonkun työkoneen kuljettaminen? Kotitöistä ei myöskään makseta palkkaa.

Tutkimusten mukaan naiset tekevät kotona tunnin enemmän kotitöitä kuin miehet. Tämä vastaa viikkotasolla yhtä kokonaista työpäivää. Vuodessa se tekee 52 kokonaista työpäivää ilman palkkaa. Kun naiset huolehtivat enemmän kotitöistä, voivat miehet puolestaan tehdä halutessaan enemmän töitä - töitä, joista maksetaan ihan oikeaa palkkaa.

Pienet ansiot johtavat aikanaan pieneen eläkkeeseen. Eikä siinä vielä kaikki. Neljäkymmentä vuotta kestävän työuran aikana tästä kehittyy noin 300 000 euron ero miesten hyväksi kokonaisansioissa. Tällä summalla saisi jo omakotitalon monella paikkakunnalla.

Naispappeuden vastustajien uusi tuleminen

Tanskassa ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi jo vuonna 1948, Ruotsissa kymmenen vuotta myöhemmin. Meillä Suomessa ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi vasta vuonna 1988. Tänä vuonna siitä tulee kuluneeksi 30 vuotta. Olemme neljäkymmentä (40) vuotta Tanskaa jäljessä! Olemme myös ainut pohjoismaa, jolla ei ole tällä hetkellä yhtään naispiispaa. Aikaisemminkin heitä on ollut vain yksi - viime syksynä eläkkeelle jäänyt Helsingin piispa Irja Askola.

Naispappien tie on ollut Suomessa kuoppainen. Siihen on liittynyt suoranaista uhkailua ja kiusaamista sekä yhteistyöstä kieltäytymistä ja muuta vähättelyä. 

Luin tämän päivän (4.3.2018) Hesarista, että naispappeuden vastustus on edelleen voimissaan. Kirkon piirissä on uusi, aktiivisesti toimiva konservatiivinen miesjoukko. Ja lisää on ilmeisesti tulossa, sillä Hesarin tietojen mukaan vuonna 2010 teologian opiskelijoiksi hakeneista mieshakijoista joka viides (20 %) ei hyväksynyt naista papiksi. Puolet heistä ei myöskään halunnut tehdä yhteistyötä naispappien kanssa.  

Suomi pärjää usein hyvin erilaisissa kansainvälisissä mittauksissa ja vertailuissa. Kun pintaa hieman raaputtaa, paljastuu, että parantamisen varaa on vielä täälläkin. 

Onneksi meillä on myös paljon nuoria ja vähän vanhempiakin miehiä, joille tasa-arvo on itsestäänselvyys. Kiitos teille, hienot miehet! Juhlitaan yhdessä tasa-arvoa. Me kaikki hyödymme siitä!

Mitä mieltä sinä olet tasa-arvokehityksestä?