Otetaan ensin masennukset syyt
Herää kysymys, eikö yleissivistys ja asiantuntemus olekaan enää kovaa valuuttaa? Pystynkö pelaamaan itseni hyviin asemiin ilman aitoa osaamista ja taitoa? Riittääkö, että tunnen oikeat ihmiset, saan heidät pitämään minusta ja ymmärrän itse olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa päästämässä suustani oikeita latteuksia ja ammattijargonia?
Pahoin pelkään, että tämä riittää usein. Hyvä veli- ja muut verkostot käyttävät suurta valtaa ja sijoittelevat jäseniään sopiviin asemiin. Osa johtajista, päälliköistä ja asiantuntijoista on selvästikin itselleen liian vaativassa paikassa. Kompetenssi ei riitä. Joku on kuitenkin heitä näihin töihin suositellut ja joku toinen heidät valinnut. Sääliksi käy sekä näitä valittuja henkilöitä että muuta henkilökuntaa.
 |
| Hämähäkistä kannattaa ottaa oppia. Verkosto kasvaa kutomalla. CCO Creative Commons |
Ja sitten toivo
Suomalaiset pärjäävät usein yksilölajeissa. Kesäisin moni haluaa vetäytyä mökille kauaksi muista kanssakulkijoista. Väitetään, että olemme ujoja eikä meiltä suju small talk. Sitran tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät omia verkostoitumistaitojaan huonoina.
Jos tämä kaikki on totta, niin on omien taitojen päivityksen aika. Maailma on nykyään verkottunut ja töitäkin tehdään usein tiimeissä yli maarajojen. Soolosuorittajia tarvitaan enää harvoin. Useimmiten tarvitaan joukkuepelaajia, joilla on laajat verkostot ja jotka osaavat käyttää niitä.
Ja sitten se toivo:
Tekemällä oppii...myös verkostoitumaan. Olemalla aktiivinen ja monessa mukana verkostoituu väistämättä. Kun antaa sattumille mahdollisuuden, verkostoituu väistämättä. Kun tekee systemaattista työtä verkostoituakseen, verkostoituu väistämättä. Verkostoitumista ei yksinkertaisesti voi estää, jos on aktiivinen ja pitää silmät ja korvat auki.
Verkostoituminen alkaa kuitenkin toimia vasta sitten omaksi hyväksi, kun tutustumisen jälkeen jatkaa yhteydenpitoa. Jos kontaktin antaa hiipua, ei siitä ole mitään hyötyä. Kun pidät yhteyttä uusiin tuttaviisi ja annat heille jotain heille tärkeää, hekin alkavat muistaa sinut. Ja jonain päivänä joku heistä sitten suosittelee sinua siihen unelmapaikkaan, jonka haluat saada.
Meillä pitkän työuran tehneillä on tässä peiliinkatsomisen paikka. Olemmeko auttaneet tarpeeksi kyvykkäitä nuoria pääsemään mukaan verkostoihin, ottaneet heidät mukaan projekteihin?
Nykyajan työelämä edellyttää hyvää yhteistyötä, tiimityöskentelyä, jokaisen tiimin jäsenen parhaiden taitojen hyödyntämistä. Nuoret oppivat tämän varmasti nyt jo koulussa. Paljon parjatussa koulujen opetusmenetelmien uudistuksessakin voi olla totuuden jyvä. HS:n teemalehdessä koulutussosiologian dosentti Janne Varjo sanoo, että Pisa tulosten seuraamisen lisäksi koulun tehtävä on ruokkia luovuutta, kasvattaa yhteiskunnan jäseneksi ja auttaa jokaisen omaa kasvua. Pisa-mittari voikin olla jälkeenjäänyt, vallankin jos siinä pärjää ulkoa oppimalla. Siitä on kuitenkin pidettävä huoli, että kaikki osaavat lukea ja ymmärtävät lukemansa.
VastaaPoistaTiimityö ei ole helppoa yksilön suorituksia korostavassa maailmassa. Verkostojen pitäisi olla osaamisen laajentamista ja syventämistä, ei yksilön menestyksen tae. Yhteiskunnan menestys ei ole nollasummapeli: kun yhteisö etenee, kaikki hyötyvät. Näin totesi jo kansantalouden isänä ja Kansojen varallisuus -teoksen kirjoittajana tunnettu Adam Smith.
Raija
Jos ja kun tarjolla on vain niukkuutta, esim. liian vähän vapaita työpaikkoja, ovat verkostot, kontaktit ja hyvät suhteet merkittävä etu työnhakijalle. Kaikki työnantajat eivät halua edes ilmoittaa vapaista työpaikoista, vaan etsivät tekijöitä oman verkostonsa kautta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois muita verkostoitumisen hyötyjä. Verkostot voivat olla samaan aikaan myös keino laajentaa osaamistaan kuten Raija osuvasti sanoi.
VastaaPoistaKyllä, näin se on, me ihmiset tarvitsemme toisiamme ja toistemme hyväksyntää. Harmi vain on, että tässä kuviossa on riskiikävään kierteeseen silloin, kun "pelkillä suhteilla" esimiehiksi päässeet tarvitsevat itselleen myönteisiä ja kritiikittömiä alaisia. Jos kaikki työ perustuisi vain toinen toisensa mielistelyyn, tuloksena olisi aikamoista töppäilyä, luulen.
VastaaPoistaSuhteilla on aina menty ja päästy töihin, ei siinä ole sinänsä mitään uutta. Nyt ehkä kuitenkin myös tuntemattomilla on paremmat mahdollisuudet, jos osaa verkostoitua, niin kuin hyvin kirjoitat. Siinä tärkeintä on aidosti pitää ihmisistiä, uskon.
Uskon, että verkostojen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, vaikka pahoja ylilyöntejä tapahtuukin kuten kirjoitit. Verkostot toimivat erityisen hyvin silloin, kun on saatava porukkaa mukaan johonkin uuteen. Tutulle sanoo paljon helpommin "kyllä" kuin tuntemattomalle soittajalle, vaikka idea olisi yksi ja sama. Sitä jotenkin jo luottaa siihen, että tämä tuttava on tehtynyt ideasta laaduntarkistuksen ja taustatyön. Eikö?
VastaaPoista