Sivut

perjantai 31. elokuuta 2018

Apua, taas se lähestyy...

Apua, taas se on edessä. Ai mikäkö? No jokavuotinen syntymäpäivän välttely - tietysti. Olen tehnyt sitä jo 14 vuotta.

Käsilaukku ja muita lahjoja

Nuorempana sitä vielä luuli, että on kivaa juhlia synttäreitään. Vietin ikimuistoiset 25-vuotisjuhlani Tansaniassa, jossa silloin asuin. Sain kavereilta lahjaksi käsilaukun, joka oli kerännyt pölyä paikallisen sekatavarakaupan hyllyllä todennäköisesti viimeiset parikymmentä vuotta.

Käsilaukku oli pitkään rakas muisto
kaukaisesta nuoruudesta. Jossain
monista muutoista se sitten hävisi. CCO Creative Commons.
Neljäkymmentävuotisjuhlillani oli tiivis tunnelma. Kuuteenkymmeneen rööperiläisneliöön oli parhaimmillaan ahtautunut kuusikymmentä vierasta. Kaukaisimmat vieraat tulivat Keniasta ja Sveitsistä. Illan pimetessä porukka intoutui laulamaan ja tanssimaan. Siitä kiitollisena alakerran naapurini mulkoili minua vielä joulukuussakin.

Sain lahjaksi paljon hyödyllistä keittiötavaraa ja paljon ihan turhaa mutta kaunista. Sveitsiläinen tuttavani lahjoitti minulle metrin pituisen Toblerone-suklaatangon. Hän oli sen takia joutunut turvatarkastukseen Zurichin kentällä ennen koneeseen nousua.

En valitettavasti onnistunut löytämään kuvaa Toblerone-tangosta, joten tämä kuva suklaasta saa kelvata.
CCO Creative Commons.
Viisikymmentävuotisjuhliani juhlin todella pienessä piirissä Pietarissa. Mukana juhlissa oli minun lisäkseni vain Tomppa....ja hengessä mukana tietysti kaikki viisi miljoonaa pietarilaista. En halunnut järjestää suuria kalaaseja, koska niistä olisi työni takia tullut aikamoiset pönötysjuhlat.

Muistona tästä elämänvaiheesta ovat monet hyvät ystävät ja hienoja valokuvia vino pino. Tässä kuva silloisen kotimme läheltä. CCO Creative Commons.
Vuodet kuluivat nopeasti. Juuri ennen 60-vuotisjuhliani jouduin leikkaukseen, joten ei ollut kykyä eikä haluja juhlia merkkipaalua. Sama meno jatkuu edelleen, en ole enää vuosiin juhlinut synttäreitäni. Venäläiset ystäväni eivät tätä tajua millään - heille heidän omat syntymäpäivänsä ovat yksi vuoden kohokohdista. Se heille suotakoon.

Kysymys: Vietätkö sinä syntymäpäiviä?





4 kommenttia:

  1. hei,

    en todellakaan vietä syntymäpäiviä. Minulla onneksi synttärit viikko ennen joulua, joten joulukiireisiin vedoten voi hyvin kuitata olemattomat synttärijuhlat. Töihin tosin pitää syntymäpäivänä leipoa pari kakkua.

    yt. Manta

    VastaaPoista
  2. Niin tosiaankin, unohdin kokonaan nuo rituaalit työpaikalla...sekin varsinainen riesa, vaikka toisinaan oli ihan kiva syödä jonkun toisen tuomaa kermakakkua.

    VastaaPoista
  3. Minä juhlin synttäreitäni, mutta ihan pienesti ja yleensä vain kahdestaan kumppanin kanssa. Lapsuuden kodissani ei juhlittu, joten olen aikuisena yrittänyt sitä korvata. Opettelen tuntemaan itseni tärkeäksi :)

    VastaaPoista
  4. Muistelen, että meillä lapsuudenkodissa juhlittiin synttäreiden lisäksi myös nimipäiviä. Liekö sen takia oma kiintiöni jo täynnä erilaisia vuosijuhlia. Muut juhlat ja kutsut sen sijaan kuuluvat edelleen suosikkeihini; on kiva tavata tuttuja.

    VastaaPoista