Sivut

lauantai 4. elokuuta 2018

Mistä tietää, että syksy on tulossa?

Aurinko helottaa pilvettömältä taivaalta ja mittari näyttää +29. Asuntomme kaikki ikkunat ovat auki mutta läpivetoa ei synny sittenkään. Ainoastaan uteliaat perhoset löytävät yön aikana asuntoomme. Joka aamu sisällä lentelee useampi kirjosiipi etsimässä ulospääsyä.

Syksyn tuloa ei tietäisi mistään, jos ilonpilaajat eivät sitä väkisin syöttäisi tietoisuuteemme.

Ilonpilaaja nr 1: Kesävaatteiden alennusmyynnit 

Kauppojen näyteikkunat ovat täynnä erisuuruisia prosentteja ja kylteissä toistuvat sanat ALE, REA, SALE, LISÄALE.
Jotkut onnekkaat löytävät alennusmyynneistä todellisia helmiä puoli-ilmaiseksi. Me pienet ja pullukat emme kuulu tähän joukkoon. CCO Creative Commons.

Ilonpilaaja nr 2: Hesarissa mainostetaan koulureppuja

Hesarissa kirjoitetaan juttuja siitä, montako uutta pientä koululaista aloittaa koulutien tänä syksynä ja mitä uutta ylioppilaskirjoitukset tuovat mukanaan. Lehti on täynnä mainoksia tavaroista, joita koululaiset tarvitsevat: reppuja, vaatteita, urheilutarvikkeita ja koulukirjoja. Lehden ruokapalstalla esitellään koululaisten välipaloja.

Ilonpilaaja nr 3: Aikakauslehdissä on satokauden reseptejä

Aikakauslehtien sivut täyttyvät resepteistä, joissa pääraaka-aineena ovat sienet, syksyn marjat ja hedelmät. Kohta on aika kerätä pihlajanmarjat ja säilöä sienet!

Ilonpilaaja nr 4: Uusinnat loppuvat telkkarista

Telkkarissa ei näytetä enää kolmatta kertaa samoja vanhoja doc martineita, poldarkia ja muita sarjoja. Yhtäkkiä ohjelmien sisäänostajat ovat kuin ovatkin löytäneet uusia sarjoja, jotka alkavat viimeistään elokuun puolivälissä.

Ilonpilaaja nr 5: Väki ei notku enää terasseilla sankoin joukoin

Terasseilla alkaa olla tilaa keskellä päivää, vaikka helle jatkuu. Osa porukasta on joutunut palaamaan takaisin työpaikalle. Sääliksi käy toimistoissa hikoilevia.
Aurinko paistaa ja helle hellii. Terasseilla on kuitenkin tilaa. CCO Creative Commons.

Kaupungilla ja mediassa toistuu sama sykli samansisältöisenä vuodesta toiseen satoi tai paistoi, oli hellettä tai ei. Kalenteri määrää elämän sisällön, ei säätila. Miksei kukaan vaivaudu katsomaan ikkunasta ulos?

Ilman näitä ilonpilaajia olisimme voineet huijata itseämme ja nauttia kesästä vielä monta viikkoa. Oliko ihan pakko toistaa samat rutiinit, vaikka sää ei viesti syksyn tulosta?

2 kommenttia:

  1. Kiva kirjoitus! Mutta niin se vain almanakka tietää. Syksy lähestyy, ja minusta se on hyvä vaan. Olen saanut kylliksi kesää, nyt tekee mieli jo muutakin kuin aurinkoa, uimista, syömistä ja makaamista. Vihdoin eilen pääsin jo lenkille. Syksyllä on parasta raikkaus ja viileys. Sitä odotan innolla.

    VastaaPoista
  2. Enää pari kuukautta ja sitten sitä taas saa: loskaa, vihmaa, kylmää, tuulta, pimeyttä, pakkasia, liukkaita kelejä, syysflunssaa, keuhkoputkentulehduksia, influenssarokotuksia ja muita herkkuja. Onneksi jouluaaton jälkeen kuljemme taas kohti valoisampia aikoja!

    VastaaPoista