Uutta päällepantavaa?

Kävin eilen Designmuseossa katsomassa näyttelyn Intiimin kosketus. Mieleeni hiipi väkisin ajatus, että vaatekaappiani olisi jo korkea aika päivittää. 

Tässä muutama namupala näyttelystä:

Värikästä syksyyn.

Seuraavaksi hyviä ehdokkaita syksyn ja talven juhlakauteen:

Enää ei tarvitse mennä yksin.

Musta on aina muodissa.

Hankkisinko uuden lasketteluasun?

Kiitos, opettaja

 

Opettajat tekevät paljon myös oppikirjoja ja muuta opetusmateriaalia.

Tänään (5.10) vietetään maailman opettajien päivää. Haluan liittyä OAJ:n kampanjaan ja sanoa:

Kiitos opettaja. Ilman sinua en olisi tässä.

Muistan lämmöllä monia oppikoulun aikaisia opettajiani, jotka eivät ainoastaan opettaneet minulle ja luokkatovereilleni mielenkiintoisia asioita, vaan avasivat yleisemminkin näkymät kotinurkkia laajemmalle. 

Erityiset kiitokset kuuluvat psykologian opettajalleni Anjalle, venäjän opettajalleni Oskarille, kuvaamataidon opettajalleni Aulille sekä äidinkielen opettajalleni Arville. Todella mukava ja osaava opettaja oli myös lyhyen saksan opettajani, jonka nimeä en valitettavasti enää muista. Hän oli nainen.

Anjalta opin muun muassa, että tunteilla ja ajatuksilla on syynsä ja seurauksensa. Oskari laulatti meillä venäläisiä lauluja samaan aikaan kun naapuriluokassa ranskan opiskelijat yrittivät päntätä päähänsä ranskan verbitaivutuksia. Voitte olla varmoja, että me kaikki venäjän lukijat olimme tyytyväisiä kielivalintaamme. Minä jopa niin paljon, että lähdin yliopistoon jatkamaan venäjän opintoja. Auli antoi meidän toteuttaa itseämme kuvaamataidon tunneilla monilla eri tavoilla. Uskon, että luovuutemme lisääntyi näiden kokeilujen kautta ja opimme katsomaan asioita laatikon ulkopuoleltakin. Arvi taas haastoi meitä kirjoittamaan hyviä aineita. Kokeita hän ei paljon pitänyt, mutta opimme kuitenkin kirjoittamaan omaäänisesti. Jopa niin hyvin, että muutama lähti opiskelemaan journalismia ja viestintää. Saksan kielen opettaja salli meidän tuoda tunneille saksalaisia kirjeenvaihtoystäviä ja turisteja, joihin olimme tutustuneet vapaa-ajallamme. Sen jälkeen saksan kielen kiemuroita jaksoi taas paremmin paukuttaa päähän.

Kiitos näiden opettajien kouluaika oli kivaa aikaa, vaikka ihan kaikista oppiaineista en innostunutkaan.

Suomi pärjää kansainvälisissä mittauksissa

Suomalaisia opettajia ja koululaitosta on kiitelty monissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Suomeen on tullut vuosien varrella lukuisia delegaatioita tutustumaan koulutyöhön - ihan riesaksi asti. Suomalaiset koululaiset ovat pärjänneet hyvin PISA-tutkimuksissa, vaikka tulokset ovatkin viime vuosina hieman laskeneet. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että systeemi on tähän asti toiminut aika hyvin. Mutta toimiiko se yhtä hyvin myös tulevaisuudessa?

OAJ on viestittänyt, että moni opettaja on nykyään uupunut, ja yli puolet heistä on harkinnut alanvaihtoa. Pandemia, etäopetus ja oppilaiden monet ongelmat syövät opettajien voimavaroja.

Opettajat kehittyvissä maissa

Olen aikuisiällä asunut muun muassa Tansaniassa ja oleillut paljon Keniassa. Tiedän miltä kyläkoulut näyttävät ja miten kova pula siellä on pätevistä opettajista sekä ajantasaisista oppimateriaaleista ja laitteista. Myös monet koulurakennukset, koulun keittiö ja saniteettitilat kaipaavat kipeästi remontteja.  Suomalaiset opettajat ansaitsevat ehdottomasti kiitokset, mutta tulevaisuutta pitää rakentaa myös vähemmän kehittyneissä maissa. Opettajat ilman rajoja ja monet muut kansainväliset opetusalan järjestöt tekevät hyvää työtä. Ne tarvitsevat myös meidän taloudellista apuamme. Pelkkä kiitos ei siellä riitä.

Tiedätkö mitä Read hour tarkoittaa? Kohta on taas sen aika!

Kuva: Michal Jarmoluk

Keskiviikkona, 8. syyskuuta vietetään taas Read hour -tempausta. Tarkoitus on kannustaa kaikkia ihmisiä lukemaan tunnin ajan kyseisenä päivänä klo 19 alkaen. Voit lukea mitä tahansa tai vaikkapa keskustella kavereittesi kanssa lukemisesta tai miettiä omaa suhdettasi kirjoihin ja lukemiseen. Ei ole väärää tapaa osallistua tempaukseen. Kaikki tyylit kelpaavat.

Samana päivänä vietetään myös YK:n kansainvälistä Lukutaitopäivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa meitä kaikkia lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä. Ilman niitä ei voida rakentaa kestävää tulevaisuutta. On arvioitu, että maailmassa on noin 750 miljoonaa aikuista, jotka eivät osaa lukea. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia. Sadat miljoonat lapset eivät edelleenkään pääse kouluun eivätkä opi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. 

Myös meillä Suomessa on lukutaidottomia ja heikon lukutaidon omaavia aikuisia sekä isoja alueellisia eroja lasten luku- ja kirjoitustaidossa.

Kesän menovinkki

 

Suomi on perinteisesti ollut täynnä kaikenlaisia kesätapahtumia, mutta yksi uusi tulokas on ylitse muiden - ainakin minun mielestäni. Kaikille tiedoksi, että Kymi Libri 2021 -kirjamessut tulevat taas. Ne järjestetään Myllykoskella lähellä Kouvolaa nyt toista kertaa. Avajaiset ovat torstaina 22.7 ja messut päättyvät sunnuntaina 25.7.2021. Ne ovat ensimmäiset kirjamessut koronan jälkeen. 

Kymi Librissä on tuttua kirjamessuohjelmaa kuten kirjailijahaastattelut ja paneelikeskustelut mutta siellä on paljon ihan omaakin. Jokiristeilyllä yleisö pääsee kuulemaan mm. Mika Hentusta, Arvo Tuomista ja Tarja Jussilaa. Kirjailijat ja lukijat voivat tavata toisiaan yhteisillä aamiaisilla. Messut päättyvät sunnuntaina kirjailijoiden ja Mypan Ruutiukkojen jalkapallomatsiin.

Kirjamessuista on tullut pienellä paikkakunnalla koko kylän yhteinen tapahtuma. Mukana menossa ovat monet kustantamot ja myös Kaakkois-Suomessa vaikuttava Kirjoittajayhdistys Paltta ry, jolla on messuilla oma pöytä. Vieraita tulee läheltä ja kaukaa. Jo itse paikka on näkemisen arvoinen. Kulttuuritalo Wanha Rautakauppa sekä Reunan kirjakauppa ja kirjakahvila saavat hymyn huuleen.

Nostan hattua Reuna Kustantamon tehonaiselle Tarja Tornaeukselle, jonka ideasta Kymi Libri on syntynyt. Tarja on näyttänyt meille kaikille, että paikkakunnan pienuus ei ole mikään este ison kulttuuritapahtuman järjestämiselle. Kaikki on mahdollista, kun on hyvä idea, paljon energiaa ja innokkaita avustajia ja yhteistyökumppaneita.

Suomi tarvitsee lisää tarjoja! Lukeminen kannattaa aina!

Kymi Librin ohjelma löytyy tästä linkistä: https://kymi-libri.fi/ 

Pullervo on nähty!

Lähde: Savonlinna Travel

Suomen tunnetuin saimaannorppa Pullervo on taas nähty Saimaalla. 

Kuvassa olevan norpan nimeä ei minulla valitettavasti ole tiedossa. Norpan turkin kuvio on yksilöllinen, joten asiantuntijat pystyvät tunnistamaan norpat helposti. Pullervon virallinen tunniste on Phs 106. Muutama vuosi sitten se sai yleisöäänestyksessä lempinimen Pullervo.

Pullervoa ei paljon viime vuonna näkynyt, mutta nyt se on taas ilmestynyt. Missä lie piileksinyt. Se nyt ainakin tiedetään, että Saimaalla Pullervokin on ollut, sillä koko norppakanta jäi eristyksiin Saimaalle, kun maa kohosi jääkauden jälkeen. Ajan saatossa eristyksiin jääneistä hylkeistä kehittyi oma alalajinsa, saimaannorppa.

WWF on taas aloittanut jokavuotisen livelähetyksen, jota seuraamalla voi - jos onni suo - nähdä saimaannorppia kallioilla. Lähetyksissä on nyt mukana myös luontoääniä. Livelähetystä voi seurata oheisen osoitteen kautta:

https://wwf.fi/luontolive/norppalive/

Parhaillaan kuumana käyvä keskustelu kalastajien ja saimaannorpan oikeuksista on ajautunut osin väärille raiteille. Tuskin kukaan saimaannorpan suojelun jatkoa ajava haluaa kieltää kaikkea kalastusta Saimaalla. Kalastusta on mahdollista harrastaa monella eri tavalla norppaturvallisesti koko ajan. Riidassa on kyse vain sellaisen kalastuksen rajoittamisesta, joka on kuuteille hengenvaarallista. WWF:n sivuilla on selkeät ohjeet asiasta.

Päivitetty 7.5.2021

Helsingin Sanomien (7.5.2021) mukaan pattitilanteesta on nyt päästy. Kalastusrajoitusaika ei pitene heinäkuulle mutta rajoitusalue laajenee. Norppa-alueet olivat ilman lakisääteisiä kalastusrajoituksia kolmisen viikkoa, kun maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) kiistelivät rajoitusten määrästä. Mikkonen halusi ulottaa rajoitukset myös heinäkuulle. Eilen torstaina hallitus hyväksyi uuden asetuksen äänestämällä. Verkkokalastus on kiellettyä rajoitusalueella 15. huhtikuuta ja 30. kesäkuuta välisenä aikana. 

Kalanpyydyksiin kuolee vuosittain noin viisi norppaa, yleensä ne ovat kuutteja eli poikasia. Saimaanorppia on vain Saimaalla ja niitä on vähemmän kuin esimerkiksi lumileopardeja tai vuorigorilloja, joiden suojelusta ollaan huolissaan ympäri maailmaa. 

Saimaannorppa vai kasvatettu kukka?

Lähde: Savonlinna Travel

Keväinen verkkokalastuskielto ja koko asetus Saimaan kalastusrajoituksista on päättynyt juuri kun talvella syntyneet saimaannorpan kuutit ovat lähtemässä pesistään. Kuutteja menehtyy joka vuosi verkkoihin. Ministerit Krista Mikkonen (vihr) ja Jari Leppä (kesk) ovat eri linjoilla suojelun jatkosta. Lepän mukaan aikaisemmat kalastusrajoitukset riittävät pitämään saimaannorpan kannan elinvoimaisena. Mikkonen on eri mieltä. Hän haluaa pidentää kalastuskieltoa heinäkuun loppuun asti. (HS 19.4.21)

Saimaannorppa on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Norppia on kaiken kaikkiaan vain hieman yli 400 yksilöä ja niitä on koko maailmassa vain Saimaalla. Siis vain Saimaalla!

Savonlinna pyrkii Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Kulttuuria se on luontokin ja sen suojelu. Tämä toivottavasti muistetaan myös Savonlinnassa, kun projektia suunnitellaan. 

Huomasin kävelylenkillä punaiset tulppaanit, jotka pistivät esiin mullasta erään omakotitalon pihassa. Kauniita ovat. Myös Helsingin puistot ovat kauniita kesäisin kukkaloistossaan. Kiitos siitä kaupungin ahkerille puistotyöntekijöille.

Luonnon monimuotoisuus vähenee kovaa vauhtia. Kohta meillä ei ole enää saimaannorppaa, kedon kukkia tai metsässä kasvavia kauniita sini- ja valkovuokkoja ja metsätähtiä. Perhoset, sudenkorennot ja heinäsirkatkin ovat jo vähentyneet. Jotain tarttis tehdä! 

Pidetään nyt ainakin saimaannorppa hengissä ja annetaan metsän kukkien kasvaa rauhassa.

Minun exit-strategiani

 

Herkkuja on riittänyt!
Kuva: Pixabay.

Kun runsas vuosi sitten helmi-maaliskuun vaihteessa monet ryntäsivät kauppaan hamstraamaan vessapaperia, minä ja mieheni teimme toisenlaisen valinnan. Mies meni Alkoon ja minä lähdin herkkukauppaan hankkimaan korvapuusteja, pistaasipullia ja aprikoosileipää. Pistin osan pakkaseen. Olimme jo aikaisemmin täydentäneet suklaa- ja jäätelövarastomme. 

Ajattelimme, että jos tässä uhkaavassa pandemiassa sukelletaan oikein syvälle, niin me ainakin nautimme elämästämme sen minkä pystymme. Päätimme sallia itsellemme kaikenlaisia herkkuja, jotka sitä ennen olivat sallittuja vain erikoistapauksissa. Uskoimme tällä strategialla pystyvämme pitämään mielialan korkealla koronasta huolimatta. Pakko myöntää, että strategia on toiminut. Eihän tämä vuosi ole juhlaa ollut, mutta on sen kestänyt rajoituksista huolimatta.

Olemme aina kävelleet paljon, mutta viime vuonna liikunta ulkona väheni tartuntapelon takia. Toin  syksyllä kesämökiltä kuntopyörän takaisin kaupunkikotiimme. Ajattelin, että talven kylminä kuukausina pyöräilisin päivittäin vähintään vartin, jotta kunto pysyisi yllä. Toisin kävi. Pyörä kerää pölyä ylleen työhuoneessa.

Nyt on laskun maksun aika. Kiloja on tullut lisää enemmän kuin haluaisi vaa´an näytöstä nähdä. Lihakset ovat kovettuneet ja vetääntyneet kasaan. Tuntuu kuin jaloista olisi hävinnyt useampi sentti. Elastisuus on kadonnut ja ylämäessä hengästyttää. Edessä on nyt kurssin korjaus!

Exit-strategiani

Hallitus miettii keinoja ohjata Suomi ulos koronakurjimuksesta. Myös minun on mietittävä itselleni exit-strategia. Tiedän kyllä, mitä minun pitää tehdä. Enää puuttuu toteutus, mikä onkin huomattavasti vaikeampi juttu. Miten pakittaa nykyisestä elämäntyylistä, joka tuottaa mielihyvää? Miten luopua laiskottelusta ja herkuttelusta? Tissuttelusta ja velttoilusta? 

Tiedän, että minun iässäni tämä on jo vakava juttu. On pakko alkaa huolehtia itsestään, jos mielii säilyä toimintakuntoisena vielä tulevina vuosina. Olenkin jo ilmoittanut miehelle, että kaupasta ei saa enää tuoda mitään yllä mainituista herkuista ellei kyseessä ole jokin erikoistilaisuus. Herkkuvaraa ei saa enää varastoida kaapeissa eikä pakastimessa.

Laitoin kalenteriin myös liikunnan. Vähintään 2,5 tuntia viikossa niin kuin virallinen suositus sanoo. Ilmoittauduin myös työväenopiston verkkokurssille Seniorien kehonhuolto. Olen juuri saanut ensimmäisen koronarokotuksen, joten mitään syytä olla liikkumatta ulkona ei enää ole. Ohjeita noudattamalla se on ihan turvallista.

Hautauduin koronatalven aikana kirjojen kiehtovaan maailmaan. Luin jatkuvasti, vähintään kirjan kaksi viikossa. Lukeminen tuottaa minulle suunnatonta mielihyvää. Luen lähes pelkästään tietokirjoja, koska haluan oppia koko ajan jotain uutta. Maailma on nykyään niin monimutkainen, että helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin ei ole. Lukemista en aio lopettaa mutta voin lähteä puistoon lukemaan, kunhan säät vähän lämpenevät.

Minun pitää lisätä muutakin aktiivisuutta huomattavasti. Inhoan siivoamista enkä harrasta puutarhatöitä edes kesämökillä mutta tykkään suunnitella remontteja ja pidän maalaamisesta. Näitä töitä riittää onneksi mökillä tulevanakin kesänä. Myös mökin ympärillä olevaa metsää on harvennettava.

Olen antanut itselleni armonaikaa elokuun loppuun asti. Siihen mennessä kuntoni pitää olla koronaa edeltävällä tasolla ja vaa´an lukematkin pienemmät. 

Kysymys: Miten korona-aika on vaikuttanut sinuun?